Työttömyysturvalain yrittäjäsäännöksiä koskevat ohjeet

13.1.2016

Texten på svenska nedan.

Näyttelijäliitto kävi keskusteluja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa jo siinä vaiheessa, kun laki oli käsittelyssä eduskunnassa ja pääsimme vaikuttamaan ohjeisiin. Monet asiat selkiintyivät, mutta ohjeista huolimatta tietyt asiat ovat edelleen epäselviä ja tulkinnanvaraisia.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42440.

Olemme tehneet Näyttelijäliiton jäsenille näyttelijöiden töitä koskevat tarkemmat ohjeet jäsensivuille. Pääset ohjeisiin jäsentunnuksillasi tästä.

 

Työttömyysturvalain säännökset muuttuivat vuoden alussa. Jatkossa omat keikat, jotka tehdään muussa kuin työsuhteessa (työkorvaus, toimeksiantosuhde, itse laskutettu työ, laskutusyhtiön tai laskutusosuuskunnan kautta laskutettu työ jne.) ovat työttömyysturvalain mukaan yritystoimintaa eivätkä enää  ”omaa työtä”. Työsuhteinen työ ei ole yritystoimintaa, vaikka työ kestäisi vain lyhyen ajan.

Ohjeiden perusteella näyttäisi jatkossa mahdolliselta se, että ”yrittäjänä” tehty työ olisi yritystoimintaa vain niinä päivinä ja niinä kellonaikoina, jolloin työ tehdään. Muuna aikana oikeus työttömyysetuuteen säilyy.

Tämä edellyttää selkeää sopimista ja työn aikatauluttamista etukäteen. Ratkaisevaa on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Työmäärää koskeva arvio voidaan perustaa työnhakijan omaan kertomaan. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ei ole merkitystä. Tappiollinenkin toiminta voidaan katsoa päätoimiseksi yritystoiminnaksi. 

Ohjeissa on todettu, että mahdollisuutta tehdä myöhemmin uusia toimeksiantoja ei oteta huomioon arvioitaessa, onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna kunkin toimeksiannon jälkeen.

Hieman epäselväksi jää se, että mikäli nk. omia keikkoja ”yrittäjänä” tekee jatkuvasti (?), niin missä vaiheessa tulee todetuksi kokonaan ”päätoimiseksi yrittäjäksi” ja menettää oikeutensa työttömyysetuuksiin. Epäselvää on myös, että voidaanko tällainen ratkaisu tehdä takautuvasti.

Jos omia keikkoja tekee vuodessa paljon, saattaa joutua hankkimaan näitä töitä varten yrittäjäeläkkeen. Yrittäjäeläke pitää ottaa, jos työtulo ylittää 7557,18 euroa. Yrittäjäeläkemaksu on esim. 8000 euron tulosta n. 1900 euroa. Eläkemaksun määrä kannattaa huomioida työkorvausten tai laskutuskeikkojen hinnassa.

Työkorvaus tai laskutettu keikka ei kerrytä ansiosidonnaista eikä muutakaan sosiaaliturvaa  (paitsi eläkettä, jos ottaa ja maksaa itselleen YEL-eläkkeen). 

Jos haluaa varmistaa onko osuuskunnan kautta tehty työ yritystoimintaa vai työsuhteista työtä, pitää olla tarkkana: mm. selvittää osuuskunnan säännöt ja huolehtia, että sopimusketjut eri osapuolten välillä on tehty oikein (ks. ohjeet jäsensivuilta). Näyttelijäliitto pitää kohtuuttomana, että työnhakijalla on näin vahva selvittämis- ja näyttövelvollisuus.

Työvoimaviranomaisten pitäisi nykyistä vahvemmin huolehtia siitä, että työsuhteen tunnusmerkistöt täyttävät työt tehtäisiin pääsääntöisesti työsuhteisena, jolloin niistä kertyisi sosiaaliturva. Työn tilaajalla ei pitäisi olla mahdollisuutta välttää sosiaaliturvakustannuksia siten, että ei maksa palkkaa, vaan työkorvauksen.

Yrittäjäksi pitäisi voida ryhtyä omasta tahdosta – ei vahingossa eikä pakosta.


 

Direktiven gällande regler om företagare i Lagen om inkomstskydd för arbetslösa

 

Skådespelarförbundet förde diskussioner med arbets- och näringsministeriet redan i det skedet då lagen behandlades i riksdagen och vi lyckades påverka direktiven. Många frågor blev klarare, men trots dessa direktiv är vissa frågor ännu oklara och lämnar rum för tolkningar.

Arbets- och näringsministeriets direktiv finns endast på finska: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42440Vi har uppgjort noggrannare anvisningar gällande skådespelararbeten till Skådespelarförbundets medlemmar på våra medlemssidor. Med ditt medlems-ID kan du se anvisningarna här...  

Reglerna i lagen om utkomstsskydd för arbetslösa ändrades i början av året. I fortsättningen är egna snuttjobb, som görs i annat än arbetsförhållanden (arbetsersättning, egenfakturering, fakturerat via faktureringsbolag eller faktureringskooperativ osv.) enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa, inte längre ”eget arbete” utan företagsverksamhet.  Ett arbete i arbetsförhållande är inte företagsverksamhet, även om det bara skulle pågå en kort tid.

Enligt direktiven ser det i fortsättningen ut som om det vore möjligt att ett arbete som utförts som ”företagare” skulle vara företagsverksamhet endast de dagar och klockslag då arbetet utförs. Övriga tider skulle rätten till arbetslöshetsförmåner bevaras.

Detta förutsätter tydliga avtal och att arbetet är tidsbestämt i förväg. Det avgörande är den arbetsmängd som företagsverksamheten kräver. En bedömning av arbetsmängden kan baseras på den arbetssökandes egna uppgifter. De inkomster man får av företagsverksamheten har ingen betydelse. En förlustbringande företagsverksamhet kan också ses som huvudsyssla.

I direktiven har man konstaterat att möjligheten att senare utföra nya uppdrag inte beaktas då man bedömer om företagsverksamheten ska anses avslutad efter varje uppdrag.

Lite oklart är det i vilket skede man konstateras vara ”företagare på heltid” och förlora rätten till arbetslöshetsförmåner ifall man fortlöpande (?) gör egna snuttjobb.

Det är också oklart om man kan göra en dylik bedömning i efterskott.

Om man gör många egna snuttjobb under året kan man bli tvungen att för dessa jobb ta en företagarpension. Företagarpension måste tas ifall arbetsinkomsten överstiger 7557,18 euro. Företagarpensionsavgiften för en inkomst på exempelvis 8000 euro är ca 1900 euro. Det är skäl att beakta pensionsavgiftens storlek i arbetsersättningens eller  faktureringens pris för ett snuttjobb.

Ett snuttjobb med arbetsersättning eller faktura intjänar inget inkomstrelaterat eller annat socialskydd (förutom pension, ifall man tar och betalar en egen FöPL-pension).

Om man vill försäkra sig om ett arbete gjort via ett kooperativ är företagsverksamhet eller ett arbete i arbetsförhållande, måste man vara noggrann: bl.a. ta reda på kooperativets stadgar och se till att avtalskedjorna mellan olika parter är korrekt uppgjorda (se anvisningarna på medlemssidorna). Skådespelarförbundet anser det oskäligt att en arbetssökande har en såhär sträng skyldighet att utreda och bevisa.

Arbetskraftsmyndigheterna borde starkare än i dag se till att de arbeten, som uppfyller kännetecknen för arbetsförhållanden, i regel skulle göras i ett arbetsförhållande då detta skulle berättiga till socialskydd. Beställaren av arbetet borde inte ha möjlighet att undvika socialskyddskostnader genom att betala arbetsersättning i stället för lön.

Man borde kunna bli förtagare av egen vilja - inte av misstag eller tvång.