Kotimaiset elokuvat luovat yrittäjyyttä ja työpaikkoja

18.11.2014

Kotimaiset elokuvat luovat yrittäjyyttä ja työpaikkoja


Luovan alan merkitys kasvaa Suomessa ja maailmalla. Luovan alan ja luovuuden varaan rakentuvista yrityksistä ja työpaikoista ollaan kiinnostuneita kaikkialla.

Suomalaisella elokuva- ja audiovisuaalisella alalla on valtava markkinapotentiaali, ja se on luovista aloista suurin työllistäjä. Alan mahdollisuutena on tuottaa kansainvälistä ja ekologisesti kestävää kasvua, hienoina esimerkkeinä isot elokuvatuotannot Rare Exports, Niko lentäjän poika -animaatiot ja Samuel L. Jacksonin tähdittämä Big Game. Myös tv-draama seuraa pohjoismaista ”nordic noir” -menestystarinaa Mustat lesket ja Nymfit-draamasarjojen menestyksen myötä.

Kun suomalaisia elokuvia tehdään Suomessa, syntyy kotimaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Elokuva- ja koko av-ala on erittäin työvoimavaltaista, yhden pitkän elokuvan tuotanto työllistää suoraan jopa 350 henkilöä eri pituisiksi jaksoiksi. Koko riippumaton av-ala koostuu noin 600 yrityksestä ja niiden liikevaihto oli noin 230 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tämä av-ala työllistää 2.000 henkeä, ja televisioyhtiöt edellisen lisäksi vielä yli 5.000 henkeä. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden toimintakyky ja kasvupotentiaali on vahvasti sidottu julkisen rahoituksen kasvuun ja tv-yhtiöiden mahdollisuuksiin sijoittaa kotimaista luovuutta oleviin sisältöihin.

Elokuva- ja muut av-tuotannot tuottavat merkittäviä hyötyjä myös muille toimialoille. Tuotantojen lasketaan tuottavan kuvausalueelle rahaa 2-4 kertaa siellä käytettävän tuotantobudjetin verran erilaisten palveluostojen kautta.

Ala on jo nykyisellään merkittävä veronmaksaja, työllistäjä ja kotimaisen kysynnän lisääjä. Menestyksen, kasvun ja kotimaisen sisällöntarjonnan turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin riittävästi resursoidut tuotanto-olosuhteet.

  

Tuotantokannustin saatava Suomeen


Av-alan kilpailukyky ja kasvu ovat pitkälti riippuvaisia maailmalla yleistyneistä kannustinjärjestelmistä. Kannustimet ovat tärkeimpiä tekijöitä kun päätetään missä elokuva kuvataan. Järjestelmä on käytössä lähes kaikissa muissa Euroopan maissa. Suomeen on luotava kilpailijamaiden kaltainen tuotantokannustin, jotta saadaan tänne ulkomaisia tuotantoja eikä suomalaisten ole kannattavampaa toimia muualla.

Kannustimet ovat järjestelmä, jossa elokuva- ja muut av-tuotannot saavat osittaispalautuksia tekemistään hankinnoista siinä maassa, joka tarjoaa kannustimia. Suomessa käyttöön otettava kannustinjärjestelmä loisi uusia työpaikkoja paitsi av- myös palvelualoille, vahvistaisi kilpailukykyä ja toisi valtiolle verotuloja. Kansainvälisten tuotantojen saaminen tänne vahvistaisi suomalaista osaamista, ja avaisi kotimaisille tuotannoille väyliä kansainvälistymiseen.

 

Elokuvan rahoitus pohjoismaiselle tasolle
 

Laadukas elokuvatuotanto edellyttää ammattimaista työtä ja koulutusta. Ala on kustannuksiltaan huomattavaa; se on työvoimavaltaista, ja koska jokainen tuotanto on oma, ainutkertainen projektinsa, se on myös teknisiä resursseja ja osaamista vaativaa.

Hyvä ja laadukas elokuva ei synny harrastustoimintana, vaan ammattitaitoisten ihmisten luovana työpanoksena. Laadukas elokuvatuotanto on mahdollista vain riittävillä resursseilla.

Suomen elokuvasäätiön rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Muissa pohjoismaissa elokuvatuotannon tuki on 36–38 miljoonaa euroa, Suomessa 24 miljoonaa euroa. Isommalla rahoituksella muissa pohjoismaissa on onnistuttu tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestyksiä kuten draamasarja Silta ja Oscar-palkittu elokuva Kosto.

Hyvitysmaksun siirtäminen valtion budjettivaroista maksettavaksi ei saa leikata muita kulttuurin määrärahoja.  Hyvitysmaksu on pidettävä tasolla joka takaa oikeudenmukaiset korvaukset suoraan tekijöille, ja elokuva-alan kollektiivijärjestöjen kautta jaettavat kehittely- ja tuotantotukivarat saadaan kestävälle pohjalle.

 

Tekijänoikeuksien suojelua parannettava


Tekijänoikeus on luovan alan talouden perusta, ja tekijänoikeuksien asema ja merkitys yhteiskunnassa tulee voimistumaan. Tätä suuntausta on vahvistettava samalla, kun piratismin torjuntaan myös satsataan. Laillisten jakelukanavien toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Tekijänoikeuslainsäädäntöä kehitettäessä ensisijaista on turvata kulttuurin tekemisen ja sisältötuotannon mahdollisuudet ja elinvoimaisuus Suomessa.

 

Julkisesti tuettua ja maksutonta jatko- ja täydennyskoulutusta


Elokuva- ja tv-alan ammatillista täydennyskoulutusta on kehitettävä ja lisättävä, jotta kotimainen elokuva-ala pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

 

Suomalaisille tarinoille on kysyntää kaikissa katsojaryhmissä aikuisista lapsiin. Se on korkeatasoista kulttuuria, joka puhuttelee ja herättää keskustelua – onpa kyse fiktiosta, dokumenttielokuvasta, lastenelokuvista, lyhytelokuvista tai tv-draamasta. Elokuva on taidemuoto joka on kaikkien saavutettavissa: elokuvateatterissa, tv:ssä, dvd:llä ja verkossa. 

Katsojille on voitava tarjota tasokkaita ja kansainvälistä vertailua kestäviä kotimaisia elokuvia – se edellyttää, että tuotanto-olosuhteet ovat vähintään pohjoismaisella tasolla.

 

Helsingissä, 18.11.2014

Avain-ryhmä

 

Avain-ryhmä on koko kotimaista elokuva-alaa edustava yhteenliittymä.
Mukana ovat alan keskeiset järjestöt:

Dokumenttikilta

Käsikirjoittajien Kilta

Lavastus- ja pukusuunnittelijat LP

Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU

Suomen Elokuvaajien Yhdistys F.S.C.

Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET

Suomen Elokuvakontakti

Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO

Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto SEK

Suomen Filmikamari

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat

Suomen Näyttelijäliitto

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME