Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Näyttelijäliiton hallitusohjelmatavoitteet 2023—2027

Julkaistu:

Taiteella ja kulttuurilla on merkittävät taloudelliset ja työllistävät vaikutukset.

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan

  • Yhteiskunnan 1,3 miljardin euron tuki tuottaa 14 miljardin euron tuotoksen.
  • Kotitaloudet käyttävät omia rahojaan kulttuuriin 6,4 miljardia euroa vuodessa.
  • Kulttuuriala työllistää suoraan 80 000 työntekijää ja välillisesti 48 000 työntekijää.
  • Kulttuurialan palkkasumma on kokonaisuudessaan 5,3 miljardia euroa.
  • Julkinen sektori kerää työtuloihin perustuvia veroja ja veroluontoisia maksuja 3,4 miljardia euroa.

Taiteen ja kulttuurin moninainen merkitys on paljon muutakin kuin talouslukuja ja työllisyyttä. Varsinkin juuri nyt koronan jälkeen ja maailmanrauhan järkkyessä taide ja kulttuuri tarjoavat meille näkemyksiä, tulevaisuuden toivoa, ymmärrystä, lohtua, kokemuksia ja elämyksiä ja auttavat meitä selviytymään.

Hallituksen tulee entistä vahvemmin ymmärtää taiteen merkitys ja turvata

  • taiteen vapaus, itseisarvo ja monimuotoisuus
  • saavutettavuus, alueellisuus ja paikallisuus

Näyttelijäliiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Taiteen ja kulttuurin rahoitus vakaalle pohjalle

  1. Kulttuuribudjetti nykyisestä 0,8%:sta 1%:iin

Taiteen perusrahoitus on turvattava.

Koronasulkujen varjo vaikuttaa vielä pitkään, nyt ei ole oikea aika leikata taiteesta!

Veikkausvoittovarojen väheneminen tulee kompensoida täysimääräisesti vuosittaisella indeksillä korotettuna kulttuuribudjettiin.

Ilman toimivia ja riittävästi rahoitettuja rakenteita ei ole työpaikkoja!

  • jokainen vähennetty euro vähentää riskinottoa ja taiteen vapautta
  • jokainen kulttuuriin sijoitettu euro on sijoitus henkiseen hyvinvointiin
  1. Tarvitaan esittävän taiteen jälleenrakennus- ja elvytysohjelma

Lisätään:

  • vapaan kentän rahoitusta – työllistää freelancereita
  • nuorille taiteilijoille erityisrahoitusta
  • esittävälle taiteelle kohdistettuja apurahoja
  • VOS-järjestelmään taiteilijahenkilötyövuosikerroin, jolla kannustettaisiin teattereita palkkaamaan enemmän taiteilijoita. Pelkona on, että tulevina vuosina teattereiden taloudellinen tilanne kiristyy ja riskinotto vähenee, mikä johtaa helposti siihen, että palkataan vähemmän taiteilijoita.

Koronalla on esittävän taiteen kentällä pitkä häntä: kahden vuoden sulut ja leimaaminen vaaralliseksi ovat karkottaneet yleisön. Sulut maksatettiin erityisesti esittävän taiteen freelancereilla.

  1. Elokuvarahoitus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja av-tuotantokannustimen vahvistaminen

Kotimaisen draaman on mahdotonta kilpailla yleisöistä muita pienemmillä budjeteilla. Katsojat ja tekijät ansaitsevat kunnolliset resurssit.

Freelancereiden aseman parantaminen

Sosiaaliturva ja työn pelisäännöt on saatava vastaamaan muuttuneita työmarkkinoita. Lisäksi tarvitaan ymmärryksen ja asenteiden muutos

Taiteen työmarkkina perustuu siihen, että on saatavilla freelanceammattitaiteilijoita. Taiteilijat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Freelance-taiteilijan työelämä ja ura on pirstaleinen ja toimeentulo kerätään monista eri lähteistä. Yhteiskunnan suojaverkot on rakennettu ”vanhaan maailmaan”, jossa voi olla vain joko työntekijä tai yrittäjä. On ratkaisujen aika – ei lisää selvityksiä. Korona-aika on tehnyt näkyväksi, miten heikossa asemassa taiteen freelancerit ovat.

  1. Esittävän taiteen Allianssi -kokeilu pohjoismaisen mallin mukaisesti

    Ruotsissa ja Norjassa on vuosikausia ollut taiteilija-allianssit esiintyville taiteilijoille eli näyttelijöille, tanssijoille ja muusikoille. Allianssiin valitut taiteilijat ovat työsuhteessa allianssiin ja saavat palkan allianssista muiden töiden välillä. Allianssiin valittavilta ja siellä pysymiseksi edellytetään riittävää työllistymistä allianssin ulkopuolella. Rahoitus kokeiluun pitää tulla STM:n ja TEM:n budjeteista eikä se saa aiheutua leikkauksia kulttuuribudjettiin. Kokeilun budjetti olisi Seppo Koskisen OKM:lle tekemän 2019 selvityksen mukaan 5,5 miljoonaa/3 vuotta.
  2. Apurahojen euromäärän nosto nykyisestä 2039,63 eurosta/kk 2500 euroon/kk ja apurahojen määrän lisääminen

    Nosto nostaisi samalla verottomuuden määrää ja mahdollisesti säätiöiden maksamien apurahojen euromäärää. Euromäärä vastaisi paremmin taiteilijoiden koulutustasoa, suurin osa taiteilijoista korkeakoulutettuja.
  3. Freelancereiden sosiaaliturvan on huomioitava, että freelancetaiteilijat ansaitsevat tulonsa työsuhteisina, yrittäjinä, tekijänoikeustuloina ja apurahoina
  • luoville aloille kohdennetut omat työllistymistä tukevat rakenteet ja palvelut
  • yhdistelmävakuutuksen kokeilu luovilla aloilla
  • itsensä työllistäjien työttömyysturvaa on kehitettävä ja mahdollistettava kollektiivinen työehtojen neuvotteluoikeus

Sosiaaliturva ei tunnista moninaisia työn tekemisen muotoja. Nykyjärjestelmässä taiteilija putoaa helposti sosiaaliturvan väleihin. Tarvitaan konkreettisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja, jotka toimivat.

Tekijänoikeudet keskeinen toimeentulon lähde – tekijämyönteisempi lähestyminen lainsäädäntöön

Tekijänoikeudet ovat merkittävä osa taiteilijoiden toimeentuloa. Turvaamalla tekijöiden asemaa parannetaan taiteilijoiden mahdollisuutta elää työllään. Esimerkiksi av-alalla Suomessa on muita Pohjoismaita kehittymättömämpi sopimuskulttuuri ja taiteilijoiden asema tarvitsee vahvistamista.

  1. Hallituksen tulee seurata ja varmistaa, että taiteilijoiden asema vahvistuu konkreettisesti tekijänoikeuslakiin 2022 tehtävillä muutoksilla DSM-direktiivin tarkoittamalla tavalla
  2. Rahoitusrakenteiden ja lainsäädännön tulisi tukea tekijöiden toimeentulon näkökulmasta toimivien tekijänoikeusmarkkinoiden syntymistä, ainakin
  • äänikirjat lainauskorvauksen piiriin ja korvaus myös lukijoille
  • hyvitysmaksujärjestelmän kehittäminen ja siihen osoitettava budjetissa vähintään nykyinen määrä 11 miljoonaa/vuosi

Ylen kulttuuripoliittisen tehtävän kirkastaminen – Ylen vastuuta kotimaisesta draamasta tulee vahvistaa

  1. Ylen vastuuta kotimaisesta draamasta tulee vahvistaa Yle-lakiin tehtävällä muutoksella.
  • Ylen tulisi kantaa nykyistä vahvemmin vastuuta draaman taloudellisten resurssien, toimintakulttuurin kehittämisen ja tarjonnan määrän osalta.

Tartuntatautilain uudistus – ei enää kohtuuttomia rajoituksia

  1. Ellei Tartuntatautilakia uudisteta nykyisellä hallituskaudella, se tulee tehdä seuraavalla hallituskaudella
  • Teattereihin ja tapahtumiin kohdistuneet rajoitukset ovat olleet ylimitoitettuja ja epäselviä. Lainsäädännön tulee kohdella tasapuolisesti erilaisia toimijoita.

Asiasanat