Näyttelijäliitto: Taiteilijahenkilötyövuosikerrointa uuteen rahoitusjärjestelmään

7.4.2017

Näyttelijäliiton hallitus on ottanut kantaa vos-rahoitusta koskevan asiantuntijatyöryhmän 14.2.2017 antamaan raporttiin.


Näyttelijäliiton kannanotto VOS-rahoitusta pohtineen asiantuntijatyöryhmän raporttiin 14.2.2017

 

Kannatamme sitä, että taiteen rahoitusta koskevia säännöksiä tarkastellaan ja kehitetään ja rahoituksessa huomioidaan nykyistä paremmin eri toimijoiden mahdollisuudet.

Näyttelijäliiton näkökulma rahoituksen uudistamiseen on näyttämötaide ja teatteri laajassa merkityksessä, kaikissa muodoissa. Näyttelijät työskentelevät sekä vos-teattereissa että vapaalla kentällä erilaisissa genreissä ja erilaisissa tehtävissä, joten tunnistamme rahoitukseen liittyviä ongelmia ja haasteita sekä vos-rahoituksessa että vapaan kentän rahoituksessa.

Mielestämme rahoitusjärjestelmää/järjestelmiä pitää kehittää tasapuolisesti ja läpinäkyvästi.

Tuomme kannanotossamme esille uudistuksen osalta muutamia meille keskeisiä ja tärkeitä tavoitteita.

Uudistus ei ole mahdollinen ilman lisärahoitusta. Kurjuuden jakaminen ei paranna teattereiden toimintaedellytyksiä.

Näyttelijäliitto edustaa ammattinäyttelijöitä. Näyttelijäliitossa on jäseniä 1900, joista työikäisiä on noin 1300. Heistä freelancereita on jo yli 850 ja kiinnityksellä teattereissa noin 420.

Freelancenäyttelijät ovat moniosaajia ja sirpalekeikkailijoita, jotka keräävät toimeentulonsa monesta eri lähteestä. Suurimmalla osalla kuukausittaiset ansiot ovat hieman alle tai päälle 2000 euroa.

2015 tehdyn freelancenäyttelijöitä koskevan kyselyn mukaan näyttelijöiden suurimmat työllistäjät ovat: vos-teatterit (n. 40% ilmoitti työskennelleensä paljon tai jonkin verran), vapaan kentän ryhmät (n. 30%), elokuva- ja tv-työt (n. 35%) sekä erilaiset äänityöt (n. 25%). Kasvava työskentelykenttä on nk. soveltava teatteri ja yhteisöteatteri (n. 20%), jotka nekin ovat vapaata kenttää. Näyttelijöiden työsuhteet ja keikat ovat aina lyhyitä, joten näyttelijöillä on useita töitä samanaikaisesti. Teattereissa vierailusopimukset kestävät muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja muissa töissä työsuhteet kestävät muutamasta tunnista muutamaan päivään.

Tavoite 1

Lainsäädäntövalmistelun aito läpinäkyvyys ja avoimuus tulee taata


Edellytämme, että Näyttelijäliitto ja muut alan työntekijäjärjestöt otetaan mukaan jatkovalmisteluun.

Näyttelijäliitto on teatterialan merkittävin taiteilijajärjestö. Miksi ohittaa meidän kokemuksemme ja ajatuksemme oman taiteenalamme kehittämisessä? 

Näyttelijäliitto on myös ammattiliitto. Työntekijäpuolen järjestöjä ei ole asiassa edes kuultu saati otettu mukaan keskusteluun.

On väärin, että keskustelua käydään alan keskeisen rahoituslainsäädännön valmisteluvaiheessa siten, että keskusteluun ovat päässeet osallistumaan ainoastaan työnantajapuolen järjestöt.

Työryhmässä on keskusteltu myös työsuhteiden ehdoista. Työehdot neuvotellaan erikseen eivätkä ne kuulu rahoituslakiin, mutta jos niistä keskustellaan lain säätämisen yhteydessä, työntekijäjärjestöjen on oltava ehdottomasti mukana.

Raportissa alan mielipiteistä esitetyt prosentit ovat harhaanjohtavia. Työryhmän raportissa viitataan useaan kertaan totena, että ”alalla” niin ja niin monta prosenttia on jotain mieltä. Emme pidä asiallisena, että kolmen tilaisuuden osallistujille ja facebookissa suljetulle ryhmälle järjestetyistä kyselyistä vedetään johtopäätöksiä. Nyt ”tutkimukseen” osallistuivat ne, jotka pääsivät tilaisuuksiin tai sattumalta vastasivat facebookissa törmäämäänsä kyselyyn.  Asiallinen tutkimus olisi edellyttänyt otantaa eri toimijoista. 

 

Tavoite 2 

Laatua ammattimaisella taiteen ja sisältöjen tekemisellä

 

Rahoitusratkaisujen keskeisenä tavoitteena on oltava ammattimainen taiteen tekeminen. Vain siten taataan korkealuokkaiset esitykset.

 

Ammattilaisuuden säilymisen edellytyksenä on, että taiteilijoilla on mahdollisuus elättää itsensä työllään. Teatteri on näyttelijöiden suurin työllistäjä. Rahoituksen uudistamisessa on tärkeää parantaa taiteilijoiden työ- ja toimeentulomahdollisuuksia.

 

Uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon laadullisista kriteereistä. Mielestämme yksi tae laadun kehittymiselle on ammattimaisuuden edistäminen.

 

Ehdotamme, että rahoitusjärjestelmä kannustaa palkkaamaan ammattilaisia, mahdollisimman koulutettua henkilökuntaa ja toisaalta myös täydennyskouluttamaan työntekijöitä.

 

 

Tavoite 3

Taiteellinen sisältö ja sen tekeminen rahoituksen keskiöön

– luodaan taiteilijahenkilötyövuosikerroin


Rahoitus tulee suunnata käytettäväksi taiteellisen sisällön luomiseen, ei rakenteisiin ja kiinteistöihin. Kiinteistö- ja tilakulujen rahoitus tulee pitää erillään sisällön rahoituksesta.

 

Ehdotamme, että henkilötyövuosiin luodaan taiteilijahenkilö-työvuosikerroin

 

Uuden rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa taiteilijoiden palkkaamiseen.  Ilman taiteilijoita ei synny taidetta. Taiteilijahenkilötyövuosikertoimella toiminnan keskiössä olisi nykyistä enemmän sisältö ja sen tekeminen.

 

Henkilöstömenot ovat teattereiden suurin menoerä. Hanna Helavuori, Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja toteaa Tinfon vuositilastokirjassa 2015: ”Vos-teatterit ovat rakenne, joka tarjoaa työpaikkoja pääasiassa muille kuin taiteilijoille.”

 

Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei sisällä kannustinta palkata taiteilijoita ja teattereiden rahoituksen tiukentuessa säästöt ovat kohdistuneet taiteilijoihin, erityisesti näyttelijöihin.  

 

Tavoite 4 

Alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus

 

Alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus toteutuvat vain, jos pysyvää teatteritoimintaa on paikallisesti. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että vierailevilla teatteriryhmillä on taloudelliset mahdollisuudet kiertää  ympäri Suomea.

 

Pysyvyys edellyttää mm., että teatterilla on omaa kiinteää taiteellista henkilökuntaa.

 

Teatteria on oltava saatavilla kaikkialla Suomessa ja kaikille, mukaan lukien eri vähemmistöryhmät.

 

Teatterit ovat oman alueensa taideyhteisöjä, jotka toiminnallaan rakentavat sen identiteettiä ja luovat ympärilleen paljon muutakin kuin vain omat esityksensä: yleisötyö, koulutus ja yhteistyö sosiaalisektorin yms. kanssa.

 

Teatteri tekee alueesta elinvoimaisen. Sillä on merkittävät välilliset vaikutukset mm. matkailu-, liikenne, ravintola- ja hotellialan työpaikkojen luomiseen.

 

Pelkkien esitystilojen ylläpitäminen ei riitä takaamaan alueellisen tasa-arvon toteutumista.

 

Tavoite 5 

Vos-toimijoiden ja vapaan kentän rahoituksen tasapuolinen kehittäminen

 

Näyttelijäliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että jatkossa vos- ja vapaan kentän rahoitusta kehitetään tasapuolisesti. Tämä edellyttää lisää rahaa järjestelmään.

 

Emme pidä realistisesti mahdollisena, että vos-toimijoiden ja vapaan kentän rahoitus yhdistetään kerralla yhdeksi kokonaisuudeksi. Rahoituspohjat ja toimijoiden rakenteet ovat täysin erilaiset.

 

Nykyisessä vos-rahoituksessa on huomioitu työn määrä henkilötyövuosijärjestelmällä. Ongelmana on kuitenkin ollut, ettei rahoitus ole vastannut todellisia henkilötyövuosia. Rahoitusta on myös leikattu poistamalla indeksisidonnaisuus.

 

Vapaan kentän rahoitus on perustunut vuosittaisiin valtion budjetissa Veikkausvoittovaroista osoitettuihin määrärahoihin ja Taiken niistä tekemiin jakopäätöksiin. Toiminta-avustusten tasosta tai jakoperusteista ei ole ollut selkeitä lainsäädäntötasoisia määräyksiä tai mittareita. Avustuksissa ei ole huomioitu riittävästi työn määrää.

 

Vapaan kentän rahoituksen tulisikin olla laskennallisesti ennakoitavaa ja siinä pitäisi huomioida todellisen tehdyn työn määrä. Lisäksi vapaan kentän rahoituksen on oltava nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää.

 

Kannatamme Teatterijärjestöjen keskusliiton vaiheittaista ehdotusta siitä, että
 

  • uudistuksen yhteydessä nostetaan muutama vapaan kentän ryhmä vos-rahoituksen piiriin ja samalla kasvatetaan vos-rahoitusta niiden henkilötyövuosimäärällä
     
  •  vos-rahoitukseen tehdyt leikkaukset palautetaan muutaman vuoden ohjelmalla
     
  • luodaan porrastettu uusi rahoitusjärjestelmä ryhmäkentälle ja pidennetään rahoituksen kestoa ja ennakoitavuutta nykyisestä
     

Tavoite 6 

Eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen

 

Yhteistyön edistämiseksi pitää luoda rahoitusmalleja, jotka tasapainottavat osapuolten taloudellista asemaa ja huomioivat mahdollisesta kiertuetoiminnasta aiheutuvat lisäkulut.

 

Yhteistyötä tehdään jo paljon sekä teattereiden että teattereiden ja ryhmien, ja toisaalta myös taiteiden välillä.

 

Yhteistyöllä on yleensä tarkoitettu taiteellista ja sisällöllistä yhteistyötä. Mielestämme yhteistyöllä voitaisiin tehostaa ja kehittää muutakin kuin taiteen sisältöä, esim. hallintoa ja markkinointia.

 

Yhteistyön kehittämisen edellytyksenä on eri toimijoiden rahoituksen pitkäjänteisyys. Tällä hetkellä esim. vos-rahoitusta saavat teatterit suunnittelevat ohjelmistonsa pitkälle eteenpäin, mutta varsinkin apurahoilla työskentelevien ryhmien on hankalaa, ellei mahdotonta sitoutua vastaavaan aikatauluun.

 

Esitysten ja taiteilijoiden liikkuminen on kallista. Tällä hetkellä matka- ja majoituskulut ovat veronalaista tuloa ja ne pienentävät taiteilijan käteen jäävää tuloa. Matka- ja majoituskulut tulee säätää verovapaiksi.

 

 

Helsingissä 7.4.2017

 

SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO – FINLANDS SKÅDESPELARFÖRBUND RY.

 

 

Helena Ryti                              Elina Kuusikko

Puheenjohtaja                         Toiminnanjohtaja