Näyttelijäliitto vetoaa: Etsikää säästöjä muualta kuin kulttuurista!
Kannanotto
Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry vastustaa kulttuurin kohdistettavia jättileikkauksia. Korona-ajan lupaukset ja kauniit puheet alan merkityksestä on unohdettu, samalla kun esittävä taide ei ole vielä edes ehtinyt toipua kohtuuttomista korona-ajan leikkauksista. On selvää, etteivät alan toimijat kykene ottamaan vastaan enää yhtään enempää iskuja.
”Onko hallitus unohtanut oman hallitusohjelmansa kirjaukset? Hallitusohjelmassa nostetaan esille kulttuurin merkitys kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle sekä huomioidaan kulttuurialan kasvun laaja yhteiskunnallinen vaikutus hyvinvoinnin, luovuuden ja kestävyyden osalta”, sanoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.
Hallitusohjelmassa on lisäksi ansiokkaasti todettu, että ”taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Lisäksi monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki. Kulttuurilla on myös suuri merkitys kansalaisten resilienssille ja kokonaisturvallisuudelle.”
Näyttelijäliitto ehdottaa, että hallitus etsii säästökohteita muualta kuin kulttuurin rahoittamisesta. Kulttuuri tuottaa taloudellisesti valtiolle enemmän kuin mitä valtio siihen sijoittaa. Ilman rahoitusta ja investointeja, ei ole taidetta ja kulttuuria.
Lisäksi Näyttelijäliitto ehdottaa, että hallitus toteuttaa hallitusohjelmansa kirjaukset. Hallituksen on etsittävä kulttuurin kasvumahdollisuuksia ja kehitettävä freelancerien sosiaaliturvaa sekä luovan alan työmarkkinaa. Nyt tehtävät leikkaukset päinvastoin vähentävät kulttuuria, heikentävät kasvua ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen sekä lisäävät työttömyyttä ja romuttavat freelancereiden sosiaaliturvan pakottaen koulutettuja luovan alan tekijöitä vaihtamaan alaa.
Kulttuuribudjetin leikkaukset sulkevat teattereita ja vähentävät kotimaisia av-tuotantoja
Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyt leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön alaisiin valtionavustuksiin (75 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2026) ovat esittävän taiteen alan näkökulmasta erittäin huolestuttavia. Vaikka taiteen ja kulttuurin rahoitus on ministeriön kokonaisbudjetista alle 10 prosenttia, kohdistui jo vuonna 2024 taide- ja kulttuurirahoitukseen huomattavasti suuremmat leikkaukset kuin muihin ministeriön hallinnonaloihin. Tulevien vuosien leikkausten jakaantumisesta ei ole vielä päätetty, mutta pahimpien arvioiden mukaan kulttuurin leikkaukset voisivat olla vuositasolla 30-60 miljoonaa euroa.
”Leikkausten mittakaava on niin massiivinen, että melko varmasti tullaan näkemään teattereiden ja teatteriryhmien lakkauttamisia ja työttömyyden merkittävää lisääntymistä. Saavutettavuus heikkenee ympäri Suomen ja taiteen vapaus ja diversiteetti kaventuvat”, sanoo Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen.
Leikkaukset johtavat todennäköisesti taloudellisesti varmempien ja pienempien tuotantojen tekemiseen nykyistä halvemmalla ja vähemmällä määrällä näyttelijöitä. Saatetaan myös päätyä käyttämään nykyistä enemmän jo entuudestaan tunnettuja näyttelijöitä, niin sanotusti televisiosta tuttuja kasvoja. Lippujen hinnat nousevat, mikä johtaa siihen, että yhä harvemmalla on varaa ostaa lippuja ja nauttia kulttuurista.
Näyttelijöiden työkentällä leikkaukset näkyvät myös audiovisuaalisten tuotantojen puolella. Leikkauksien johdota kotimaisia elokuvia tehdään jatkossa vähemmän, mikä heijastuu suoraan pienten elokuvateattereiden lippukassoilla, joiden tulosta keskeinen osa muodostuu kotimaisten elokuvien lippumyynnistä. Av-alan tuotantokannustimen leikkaukset uhkaavat viedä myös kotimaiset tuotannot ulkomaille maihin, joissa on ennakoitavat ja vakiintuneet tuotantokannustimet. Samalla ulkomaalaisia tuotantoja tulee Suomeen vähemmän.
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen rahoituksen heikkeneminen vaikeuttaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä – palkittuja lyhytelokuvia tehdään vähemmän ja nuorten tekijöiden mahdollisuudet päästä alalle hankaloituvat. Leikkaukset katkaisevat siivet av-alan nousukiidolta ja kansainvälistymiseltä, sillä liian pienellä rahoituksella ja vaatimattomilla tuotantomäärillä ala ei pärjää kansainvälissä kilpailussa.
Freelancer-näyttelijöiden tulevaisuus näyttää synkältä
”Jokainen kulttuurialalle kohdistettava leikkaus vähentää työpaikkoja. Miljoonan euron leikkaus vos-teattereiden valtionrahoitukseen vähentää 40 henkilötyövuotta ja 10 miljoonan leikkaus vähentäisi 400 henkilötyövuotta. Elokuvasäätiön leikkaukset ja tuotantokannustimen leikkaukset vähentävät kotimaassa tehtäviä elokuva- ja tv-tuotantoja. Jokainen elokuva ja tv-tuotanto työllistää valtavan määrän freelancereita. Nämä työpaikat menetetään”, toiminnanjohtaja Kuusikko jatkaa.
Tilanne on näyttelijöiden kannalta erityisen hankala, sillä suurin osa näyttelijöistä toimii freelancereina eikä kokoaikatyötä ole saatavilla samalla tavoin kuin useilla muilla aloilla.
”Koronasta toipuminen on yhä kesken. Näyttelijöiden työttömyys jäi koronan jäljiltä yli 50 prosenttia korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa. Kun työttömyysturvaan tehdään historiallisen suuria heikennyksiä, joutuu monifreelancer vaihtaman heikennysten ja leikkausten yhteisvaikutuksesta alaa kokonaan”, puheenjohtaja Timonen kertoo.
Pahiten leikkaukset osuvat nuoriin näyttelijöihin, jotka ovat opiskelleet ja valmistuneet korona-aikana. He eivät ole päässeet alalle sisälle aikaisemmin valmistuneiden ammattilaisten tavoin. Lisäksi heidän on hankala päästä ansiosidonnaisen turvan piirin, kun työssäoloehtoa pitää kerryttää työttömyysturvan heikennysten johdosta 12 kuukautta.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen lisäisku av-alalle
Av-alaa nitistetään muiden leikkausten ja työttömyysturvan heikennysten lisäksi vielä puolittamalla yksityisen kopioinnin korvaus jo vuonna 2025.
”Yksityisen kopioinnin hyvitys on lakiin ja Suomea velvoittavaan direktiiviin perustuva rahallinen korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Korvaus on tärkeä tulonlähde tuhansille tekijöille ja esittäville taiteilijoille”, toiminnanjohtaja Kuusikko sanoo.
Esimerkiksi Kopiosto tilitti av-alan freelancereille 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2023. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen kautta rahoitettiin uusia tuotantoja 2,5 miljoonalla. Leikkaukset heikentävät entisestään alan freelancereiden toimeentulomahdollisuuksia ja vähentävät työpaikkoja. Tällä rahoituksella on tuotettu vuosittain kansainvälisesti menestyneitä lyhytelokuvia ja luovia dokumentteja.
”Pahimmassa tapauksessa nämä kansainväliset käyntikortit ja menestystarinat jäävät nyt tekemättä. Samalla nuorten tekijöiden mahdollisuudet näyttää kykynsä heikkenevät”, puheenjohtaja Timonen summaa.
Näyttelijäliitto vaatii, että yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä ja korvaustaso pidetään ennallaan vielä vuoden 2025. Järjestelmä on syytä uudistaa ja siirtyä laitemaksuihin vuoden 2026 alussa kuten muissa EU-maissa.
Antti Timonen
puheenjohtaja
Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja