Puheenjohtaja Timonen pelkää korona-ajan virheiden toistoa: “Nyt ei ole oikea aika leikata”
“Me olemme edelleen kriisissä, sillä vaikka korona on ohi sen vaikutukset jatkuvat”, totesi liiton puheenjohtaja Antti Timonen kommenttipuheenvuorossaan Jaksakaa vielä - Kulttuuripolitiikkaa korona-ajan Suomessa –tutkimusraportin julkaisutilaisuudessa 12.4.2024.
Muusikko ja dramaturgi Paula Vesalan aloitteesta syntynyt monialainen hanke arvioi kulttuurialaan kohdistunutta poliittista päätöksentekoa koronan aikana. Hanke pyrki luomaan tilannekuvaa suomalaisesta kulttuuripolitiikasta ja kulttuuriin vaikuttavasta päätöksenteosta sekä etsimään keinoja demokraattisen päätöksenteon takaamiseksi ja kulttuurikentän osallisuuden parantamiseksi.
Onko jo myöhäistä?
Timonen kiittelee raportin toimenpide-ehdotuksia, joihin sisältyy lainsäädäntömuutoksia, tietoperustaisen päätöksenteon kehittämistä, siiloutumisen purkamista ja esimerkiksi kulttuuriasioiden ministeriötyöryhmän perustamista.
Tilanne on kuitenkin hankala, sillä kulttuuriala ei ole vieläkään palannut takaisin normaaliaikaan.
"Raportissa mainitaan useaan kertaan se, kuinka tärkeää olisi luoda kriisiaikaa varten rakenteet valmiiksi normaaliaikoina. Mutta kulttuuriala ei ole normaaliajassa. Koronan vaikutukset jatkuu ja uusi kriisi tulee päälle leikkausten muodossa. On vaarana, että kulttuurialalle ehditään aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ennen kuin raportin toimilla olisi vaikutusta, vaikka niitä alettaisiin toteuttaa heti”, Timonen kertoo.
Timosen mukaan onkin aiheellista kysyä, ollaanko Suomessa ehditty unohtaa jo kaikki se, mitä luulimme oppineemme kulttuurialan merkityksestä ja kulttuurin tekijöiden asemasta.
Pandemian vaikutukset näkyvät edelleen
Pitkittynyt kriisi on kurittanut erityisesti kulttuurialan freelancereita.
“Alalla on valtavasti freelancereita, jotka ovat pandemian aikana joutuneet käyttämään kaikki ansiosidonnaiset turvaverkkonsa, mutta eivät ole pystyneet kerryttämään niitä uudelleen. Työmahdollisuuksia ei ole avautunut samalla tavalla kuin normaaliaikoina”, Timonen sanoo.
Hallituksen työelämä-, työttömyysturva-, ja sosiaaliturvaheikennykset osuvat merkittävään joukkoon kulttuurialalla toimivia, kohdistuen usein samoihin ihmisiin useasta suunnasta. Moni miettii nyt, voivatko he olla kulttuurin ammattilaisia vielä vuoden päästä.
Timosen mukaan freelancereiden sosiaaliturvan uudistaminen on tärkeää, mutta uudistusten venyttäminen hallituskauden loppuun kriisiyttää jo nyt hankalaa tilannetta lisää.
“Onko meillä silloin enää freelancereita, joita varten turvaverkkoa tehdään? Kulttuurin merkitys henkisen huoltovarmuuden elementtinä tunnistetaan, mutta tunnistetaanko sitä, että tämän instrumentin säilyminen vaatii investointeja?” Timonen kysyy.
Leikkaukset väärä lääke kulttuurialan elvyttämiseen
Pandemian harvoihin positiivisin vaikutuksiin lukeutui kulttuurialan tunnistaminen elinkeinoksi, investointikohteeksi ja sijoitukseksi aikaisemmasta poikkeavalla tavalla.
“Vielä reilu vuosi sitten eduskuntavaalien alla tätä ajattelua oli havaittavissa, jossain määrin myös hallitusohjelmassa. Mutta juuri nyt vaikuttaa siltä, että tämä ajattelu on kadonnut. Kulttuuri- ja luovia aloja uhkaavat mittavat rahoitusleikkaukset sekä valtion että kuntien suunnasta”, Timonen sanoo.
Timonen tunnistaa tilanteesta muutaman vuoden takaisia kaikuja.
“Pelkään, että päätöksenteon takana olevat asenteet ovat palautuneet samoiksi, joita tämä tutkimus nostaa esiin koronan alkuajoilta”, Timonen huomauttaa.
Tutustu raporttiin: Jaksakaa vielä - Kulttuuripolitiikkaa korona-ajan Suomessa