Näyttelijäliiton vetoomus hallitukselle ja kansanedustajille – perukaa elokuvan leikkaukset

Vielä keväällä 2025 taide- ja kulttuurialalle vakuuteltiin, että kulttuuri on osansa leikkauksista jo kantanut eikä lisää leikkauksia olisi tulossa. Muistuttaisimme, että pysyviä leikkauksia tehtiin kulttuurialalle jo vuoden 2025 budjetissa yli 17 miljoonan euron edestä. Jo tehdyillä leikkauksilla on ollut merkittävä vaikutus työllisyyteen taide- ja kulttuurialalla: esimerkiksi freelancenäyttelijöiden työttömyys on melkein tuplaantunut koronaa edeltävältä tasolta. Ehdotetut leikkaukset vähentävät valtion tuloja toivottujen säästövaikutusten sijaan.

Budjettiriihessä päätettiin 7,8 miljoonan euron leikkauksesta yllättävällä tavalla muotoiltuna ”kulttuurialan yritystukiin”, josta 7 miljoonaa euroa kohdistuisi Suomen elokuvasäätiön rahoitukseen. Tämä tarkoittaisi 35 prosentin suuruista leikkausta säätiön budjettiin. Leikkaus olisi kohtuuton ja vetoammekin hallitukseen ja eduskuntaan, että ehdotetut leikkaukset perutaan kokonaan.

Ehdotetuilla leikkauksilla olisi vakavat seuraukset:

1. Kotimaiset ensi-iltojen määrä romahtaa pahimmillaan noin puoleen nykyisestä (esim. pitkiä fiktioelokuvia tuli ensi-iltaan vuonna vuonna 2024 yhteensä 13 kappaletta). Jos kotimaisia tarinoita ei kerrota, suomalaiset katsovat niiden sijasta ulkomaisia elokuvia ja kuulevat muiden kulttuurien tarinoita.

Säätiön rahoitus on nk. ankkurirahoitusta, joka on edellytys markkinaehtoisen rahoituksen keräämiseen tuotannolle (tv-yhtiön osuus, levittäjän ennakko ja top financing -kv-rahoitus). Elokuvasäätiön rahoitus on ollut edellytys myös menestyselokuvien rahoituksen hankkimiseksi, esim. Myrskyluodon Maija (2024) tai Tuntematon sotilas (2017) olisivat jääneet toteutumatta ilman säätiön alkurahoitusta.

Elokuvasäätiön rahoitus on myös erityisen tärkeä suomalaisille dokumenteille nyt, kun AVEK:n rahoitus puolitettiin vuodesta 2025 lukien, kun yksityisen kopioinnin hyvitys puolitettiin valtion budjetissa.

2. Elokuvateattereita ympäri Suomea joutuu lopettamaan, koska monen nk. maakuntateatterin lipputuloista jopa 70 prosenttia tulee kotimaisten ensi-iltaelokuvien lipunmyynnistä. Jos elokuvia tuotetaan vähemmän, on teattereilla entistä vähemmän esitettävää ja pienemmät lipputulot. Filmikamari on arvioinut, että jopa 50 elokuvateatteria saattaa joutua lopettamaan toimintansa, mikä heikentäisi elokuvien saavutettavuutta ympäri Suomea.

3. Koulutettujen ja osaavien av-alan ammattilaisten työttömyys pahenee. Elokuvasäätiön arvion mukaan leikkaus voi viedä noin 200-300 henkilötyövuoden verran alan työpaikkoja.

Leikkaukset osuisivat valmiiksi hankalaan tilanteeseen av-alalla: tv-yhtiöiden vaikeasta taloustilanteesta johtuen tv-sarjojen tuotantomäärät ovat hiipuneet. Nuorten ja vastavalmistuneiden mahdollisuus päästä töihin tai ylipäätään jäädä alalle vaikeutuu.

Osaaminen ja tekeminen ei kehity, jos tuotantojen määrä vähenee radikaalisti tai jos tuotannot tehdään nykyistäkin pienemmillä budjeteilla. Monella on edessään alanvaihto ja uudelleenkouluttautuminen.

4. Alan kansainvälistyminen ja orastava vienti lopahtaa. Suomessa elokuvien keskibudjetit ovat merkittävästi pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Kansainvälisillä markkinoilla ei ole mielekästä kilpailla enää pienemmällä budjetilla. Jos haluttaisiin oikeasti kansainvälistä menestystä, budjettien pitäisi kasvaa.

Suomessakin olisi vihdoin hyvä havahtua siihen, että Suomen tulisi näkyä vahvasti kansainvälisesti myös av-alalla. Se ei onnistu kovassa kansainvälisessä kilpailussa ilman asianmukaisia resursseja, osaamista ja rahoitusta.

5. Suomen julkinen elokuvien rahoitus jää entisestään pohjoismaisesta tasosta ja häviää jopa Viron rahoitukselle.

Suomessa elokuvan rahoitus on ollut pohjoismaisia verrokeitaan merkittävästi alhaisemmalla tasolla (vuonna 2023: Tanska 69,5 milj. euroa (summasta poistettu 2,090 milj. euroa pelirahoitusta), Norja 73 milj. euroa, Ruotsi 50 milj. euroa, Islanti 9,6 milj. euroa ja Suomi 23,6 milj. euroa – muutettu euroiksi 15.9.2025 kurssin mukaan). Mikäli leikkaukset toteutetaan, paisuu takamatka entisestään.

Vuonna 2024 Suomen elokuvasäätiö jakoi tukea yhteensä 23,5 miljoonaa euroa. Mikäli 7 miljoonan euron leikkaus toteutettaisiin, Suomessa rahoitus olisi vuonna 2026 jopa pienempi kuin Virossa vuonna 2025 (19 milj. euroa). Olisimme jatkossa lähempänä Latvian ja Liettua elokuvien rahoituksen tasoa. Suomen bruttokansantuote on seitsemän kertaa suurempi kuin Viron. Mitä nyt ehdotetut leikkaukset kertovat Suomesta maana?

Monissa maissa maan tv- ja elokuvatuotanto nähdään tärkeänä kansallisen identiteetin ja yhtenäisyyden kannalta, mutta myös maakuvan rakentamiseksi. Vahvaa av-kulttuuria ja sen luomaa maakuvaa pidetään jopa mahdollisuutena edistää muuta vientiä.

Muistutamme, että juuri hyväksytyn Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan pitkän aikavälin kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu neljään tavoitteeseen: 1) kulttuuri on muutosvoima, 2) kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa, 3) kulttuuri on jokaisenoikeus sekä 4) kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Nyt ehdotetut leikkaukset johtavat aivan päinvastaiseen suuntaan.

Pyydämme kaikilta päättäjiltä viisautta näinä vaikeinakin taloudellisina aikoina, ettei tehtäisi lyhytnäköisiä leikkauksia, joilla on lamauttavia vaikutuksia yhteenkään taiteen tai kulttuurin alaan.

Helsingissä 15.9.2025

Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry

Antti Timonen
puheenjohtaja

Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja

Det här pratar vi om: Skådespelarförbundets vädjan till regeringen och riksdagen – återkalla nedskärningarna i filmstödet Ännu våren 2025 försäkrades kultursektorn om att kulturen redan har fått bära sin andel av nedskärningarna, och att inga fler nedskärningar är på väg. Vi vill påminna om att det gjordes permanenta nedskärningar i kultursektorn på över 17 miljoner euro redan i budgeten för år 2025. De nedskärningar som redan gjorts har märkbart påverkat sysselsättningen inom konst- och kulturbranschen: till exempel har frilansskådespelarnas arbetslöshet nästan fördubblats i jämförelse med tiden innan coronapandemin. Budgetförhandlingarna beslöts det om nedskärningar på 7,8 miljoner euro i det på ett överraskande sätt formulerade “kultursektorns företagarstöd”, varav 7 miljoner euro skulle drabba finansieringen av Finlands Filmstiftelse. Detta skulle innebära en nedskärning på 35 procent i stiftelsens budget. Nedskärningen är orimlig, och nu vädjar vi till regeringen och riksdagen om att helt och hållet återkalla nedskärningarna. Vi ber alla beslutsfattare om vishet även i dessa svåra ekonomiska tider, så att det inte skulle göras kortsiktiga nedskärningar som har förlamande effekt på ett enda av konstens och kulturens fält.