Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Näyttelijäliiton historian tärkeitä vuosilukuja

1913 Liitto perustettiin Kansallisteatterissa 27.5.1913

1918 Alfred Kordelinin Rahasto aloitti ja liittoon perustettiin kirjasto

1919 Teattereiden vuoden välikirjoille yhtenevä muoto

1919 Suomi-Filmi perustettiin

1920 Hautausapurengas perustettiin

1920 Suomen Näyttämöopisto synnytettiin Kansallisteatterin oppilaskoulun pohjalle

1921 Valtion draamallinen lautakunta aloitti.

Liitto sai valita edustajan Valtion draamalliseen lautakuntaan vuodesta 1921 lukien Ensimmäinen edustaja oli Katri Rautio.

1922 Työnantajapuoli liittoutui: Suomen Näyttämöiden liitto

1923 Näyttämö-lehti perustettiin

1926 Edustus ensimmäisen kerran yleiseen näyttelijöiden kansainväliseen kokoukseen

1927 Liittoon hankittiin ensimmäinen kirjoituskone

1931 Teatterilehti Naamio aloitti

1932 Näyttelijöiden eläkelaitos

1933 Liitolle oma toimitila Lallukkaan

1935 Suomi-Viro jalkapallomaaotteluiden perinne alkoi

1936 Perustava kongressi Skandinaavien maiden välisen näyttelijöiden liiton perustamiseksi – Pohjoismainen Näyttelijäneuvosto aloitti toimintansa

1937 Mimmi Lähteenojan sairausapukassa

1937 Teatterit vaativat osuuksia näyttelijöiden filmituloista

1937 Kansanteatterin johtokunta ehdotti muiden teattereiden johtokunnille, että ne näyttelijät, jotka filmaavat, saisivat luovuttaa teatterille 30 % filmituloistaan. Liitosta lähetettiin kirje, jossa ”valaistiin asiaa näyttelijöiden kannalta”.

1941 Näyttelijäliiton ehdotuksesta käynnistettiin Näyttämöväen vanhuudenturvarahaston valmistelut

1942 Teatterijärjestöjen Keskusliiton perustaminen yhdessä Näyttämöiden liiton, Työväen näyttämöiden liiton ja Näytelmäkirjailijaliiton kanssa

1943 Teatterikoulu aloitti toimintansa

1943 Liitto ilmoitti, ettei se enää hyväksynyt teatterilehti Naamiota pää-äänenkannattajakseen. Näyttelijäväen vanhuudenturvarahaston toiminta käynnistyi.

1944 Teatteri-lehti perustettiin

1945 Kahden näyttelijän edustus teattereiden johtokuntiin

1946 Liitossa valmisteltiin mm. Johtokunnissa toimivien näyttelijöiden kokoussalaisuusohjeisto sekä alkoholiongelmaan puuttumisen säännöt

1946 Päivölän Sääksmäen kesäkurssit alkoivat

1947 Ensimmäinen työntekijä liittoon: Kemin Kaupunginteatterin taloudenhoitaja Viljo Someroja suostui 6000 mk kuupalkasta ottamaan hoitaakseen liiton ja eläkekassan

1947 Aloitettiin neuvottelut Yleisradion kanssa palkkioiden korottamiseksi 75 %:lla ja maan kaikkia liiton jäseniä koskevaksi.

1947 Liiton jäsenmaksu 300 mk

1947 Lakkokassan pohjarahaston kerääminen alkoi (200 mk kaikilta jäseniltä)

1948 Kansallisteatterin saarto Jalmari Rinteen työsopimuksen jatkamiseksi, sopu valtion työriitojen sovittelijan avustuksella, Rinteen sopimusta jatkettiin.

1948 Ensimmäinen Yleisvälikirja-sopimus Filminvalmistajat ry:n kanssa

1948 Radioteatteri aloitti.

1949 Hallituksen päätös: jäsenillä oikeus laittaa liiton merkki hautakiveensä

1949 Näyttelijöiden Vanhuudenkotisäätiö aloitti toimintansa

1950 Lisätty hallitus (liiton kokoukset, joissa hallitus + paikallisyhdistysten edustajat)

1951 Näyttelijäjärjestöjen valtuuskunnan perustaminen (Näyttelijäliitto, FSS ja Suomen Filmiväki): neuvotteli ja sopi filmipalkoista

1952 Kansainvälinen näyttelijäliitto FIA perustettiin

1954 Teatterityöehtosopimus: aikaisemmin teatterikohtaiset vuoden välikirjat

1950-luvun lopulla kaksivuotiset välikirjat käyttöön

1956 Suviranta hankittiin näyttelijöiden kesäkodiksi.

1957 MTV aloitti.

1958 Thalian torppa – näyttelijöiden vanhuudenkoti valmistui

1958 Ensimmäinen Ämyri ilmestyi.

1959 Ensimmäinen TV-työehtosopimus Ylen kanssa 1 vuoden ja 10 päivää kestäneen saarron jälkeen – noudatteli Ruotsin ja Tanskan sopimusten mallia

1959 TES-tv aloitti.

1961 Yleisradion televisioteatteri aloitti.

1965 Kaksi ja puolivuotinen elokuva-alan lakko päättyy työehtosopimukseen

1967 Näyttelijäntyönlaitos Tampereen Yliopistoon

1968 Oppositioliikehdintää liitossa: Oltermannin oppositio aloitti uudistusten vaatimisen. Näyttelijäliiton hallituksen ikärakenne ja keskittyneisyys huolestutti nuoria. Näyttelijäkoulutuksesta johtuva ammattilaisten ylituotanto koettiin epäkohtana. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei ollut toteutunut. Pakollinen eläkekassan jäsenyys herätti närää. Samaan aikaan lisääntyi vaatimus demokratian lisäämisestä teattereissa ja teatteriryhmiä alkoi syntyä, esim. Ryhmäteatteri 1967 ja KOM-teatteri 1971.

1969 Vierailevan näyttelijän sopimusmalli teattereihin – perustuivat A-, B- ja C-rooleihin

1969 Ensimmäinen juristi Ilkka M. Erich palkataan liiton palvelukseen puolipäiväisenä. Vuosien saatossa käytettiin avustavia lakimiehiä tarpeen mukaan, heidän joukostaan löytyy muun muassa presidentti Tarja Halonen.

1971 Ylimmäksi päättäväksi elimeksi valtuusto

1971 Näyttelijöille työttömyyskassa liittoon

1972 Tukisäätiö perustettiin.

1974 Luottamusmiesten ensimmäinen kurssi eli Kokkamiesten kokous Suvirannassa

1975 Työehtosopimus Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kanssa

1979 Teatterikorkeakoulu

1983 Ruotsinkieliset näyttelijät liittyvät Näyttelijäliittoon

1984 Työsuhdeturva teatterisopimuksiin: kaksivuotista sopimusta ei voinut irtisanoa ilman laillista irtisanomisperustetta

1987 Näyttelijöiden ja muusikoiden työttömyyskassat yhdistyivät

1989 Tietokoneet liiton toimistoon

1994 Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset teattereihin

1990 1990-luvulla freelanserius kasvaa (syitä monia: alalle tullut 80-luvulla paljon näyttelijöitä, näyttelijöiden ylikoulutus, taiteilijan vapaus, lama)

2001 Puolitoistavuotta kestänyt elokuva-alan lakko päättyy työehtosopimukseen

2003 Ilmaisuverstas aloitti toimintansa

2006 Journalistien ja Esittävien taiteilijoiden työttömyyskassat fuusioituivat.

2010 Ensimmäinen valtakunnallinen näyttelijöiden teatterialan lakko

2012 Annankadun harjoitustila, Ilmaisukellari

2012 Näyttelijöiden tekijänoikeusjärjestö Filmex perustettiin

2013 Näyttelijäliitto 100 vuotta

2014 Elokuvan mestarikurssi

2015 Ensimmäinen Vuoden Nuori Näyttelijä palkinto jaetaan

2016 Ylen arkistosopimus

2017 Laaja #metoo-keskustelu

2018 Liiton toimisto muutti Teurastamon alueelle. Filmexin ensimmäinen tilitys. Näyttelijäsoveltamo.

2019 Työryhmät ja valiokunnat

2020 Koronakriisi