Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Näyttelijäliiton historian tärkeitä vuosilukuja

1913 Liitto perustettiin Kansallisteatterissa 27.5.1913.

1918 Alfred Kordelinin Rahasto aloitti ja liittoon perustettiin kirjasto.

1919 Teattereiden vuoden välikirjoille yhtenevä muoto.

1919 Suomi-Filmi perustettiin.

1920 Hautausapurengas perustettiin.

1920 Suomen Näyttämöopisto synnytettiin Kansallisteatterin oppilaskoulun pohjalle.

1921 Valtion draamallinen lautakunta aloitti.

Liitto sai valita edustajan Valtion draamalliseen lautakuntaan vuodesta 1921 lukien Ensimmäinen edustaja oli Katri Rautio.

1922 Työnantajapuoli liittoutui: Suomen Näyttämöiden liitto.

1923 Näyttämö-lehti perustettiin.

1926 Edustus ensimmäisen kerran yleiseen näyttelijöiden kansainväliseen kokoukseen.

1927 Liittoon hankittiin ensimmäinen kirjoituskone.

1931 Teatterilehti Naamio aloitti.

1932 Näyttelijöiden eläkelaitos.

1933 Liitolle oma toimitila Lallukkaan.

1935 Suomi-Viro jalkapallomaaotteluiden perinne alkoi.

1936 Perustava kongressi Skandinaavien maiden välisen näyttelijöiden liiton perustamiseksi – Pohjoismainen Näyttelijäneuvosto aloitti toimintansa.

1937 Mimmi Lähteenojan sairausapukassa.

1937 Teatterit vaativat osuuksia näyttelijöiden filmituloista.

1937 Kansanteatterin johtokunta ehdotti muiden teattereiden johtokunnille, että ne näyttelijät, jotka filmaavat, saisivat luovuttaa teatterille 30 % filmituloistaan. Liitosta lähetettiin kirje, jossa ”valaistiin asiaa näyttelijöiden kannalta”.

1941 Näyttelijäliiton ehdotuksesta käynnistettiin Näyttämöväen vanhuudenturvarahaston valmistelut.

1942 Teatterijärjestöjen Keskusliiton perustaminen yhdessä Näyttämöiden liiton, Työväen näyttämöiden liiton ja Näytelmäkirjailijaliiton kanssa.

1943 Teatterikoulu aloitti toimintansa.

1943 Liitto ilmoitti, ettei se enää hyväksynyt teatterilehti Naamiota pää-äänenkannattajakseen. Näyttelijäväen vanhuudenturvarahaston toiminta käynnistyi.

1944 Teatteri-lehti perustettiin.

1945 Kahden näyttelijän edustus teattereiden johtokuntiin.

1946 Liitossa valmisteltiin mm. Johtokunnissa toimivien näyttelijöiden kokoussalaisuusohjeisto sekä alkoholiongelmaan puuttumisen säännöt.

1946 Päivölän Sääksmäen kesäkurssit alkoivat.

1947 Ensimmäinen työntekijä liittoon: Kemin Kaupunginteatterin taloudenhoitaja Viljo Someroja suostui 6000 mk kuupalkasta ottamaan hoitaakseen liiton ja eläkekassan.

1947 Aloitettiin neuvottelut Yleisradion kanssa palkkioiden korottamiseksi 75 %:lla ja maan kaikkia liiton jäseniä koskevaksi.

1947 Liiton jäsenmaksu 300 mk.

1947 Lakkokassan pohjarahaston kerääminen alkoi (200 mk kaikilta jäseniltä).

1948 Kansallisteatterin saarto Jalmari Rinteen työsopimuksen jatkamiseksi, sopu valtion työriitojen sovittelijan avustuksella, Rinteen sopimusta jatkettiin.

1948 Ensimmäinen Yleisvälikirja-sopimus Filminvalmistajat ry:n kanssa.

1948 Radioteatteri aloitti.

1949 Hallituksen päätös: jäsenillä oikeus laittaa liiton merkki hautakiveensä.

1949 Näyttelijöiden Vanhuudenkotisäätiö aloitti toimintansa.

1950 Lisätty hallitus (liiton kokoukset, joissa hallitus + paikallisyhdistysten edustajat).

1951 Näyttelijäjärjestöjen valtuuskunnan perustaminen (Näyttelijäliitto, FSS ja Suomen Filmiväki): neuvotteli ja sopi filmipalkoista.

1952 Kansainvälinen näyttelijäliitto FIA perustettiin.

1954 Teatterityöehtosopimus: aikaisemmin teatterikohtaiset vuoden välikirjat.

1950-luvun lopulla kaksivuotiset välikirjat käyttöön.

1956 Suviranta hankittiin näyttelijöiden kesäkodiksi.

1957 MTV aloitti.

1958 Thalian torppa – näyttelijöiden vanhuudenkoti valmistui.

1958 Ensimmäinen Ämyri ilmestyi.

1959 Ensimmäinen TV-työehtosopimus Ylen kanssa 1 vuoden ja 10 päivää kestäneen saarron jälkeen – noudatteli Ruotsin ja Tanskan sopimusten mallia.

1959 TES-tv aloitti.

1961 Yleisradion televisioteatteri aloitti.

1965 Kaksi ja puolivuotinen elokuva-alan lakko päättyy työehtosopimukseen.

1967 Näyttelijäntyönlaitos Tampereen Yliopistoon.

1968 Oppositioliikehdintää liitossa: Oltermannin oppositio aloitti uudistusten vaatimisen. Näyttelijäliiton hallituksen ikärakenne ja keskittyneisyys huolestutti nuoria. Näyttelijäkoulutuksesta johtuva ammattilaisten ylituotanto koettiin epäkohtana. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei ollut toteutunut. Pakollinen eläkekassan jäsenyys herätti närää. Samaan aikaan lisääntyi vaatimus demokratian lisäämisestä teattereissa ja teatteriryhmiä alkoi syntyä, esim. Ryhmäteatteri 1967 ja KOM-teatteri 1971.

1969 Vierailevan näyttelijän sopimusmalli teattereihin – perustuivat A-, B- ja C-rooleihin.

1969 Ensimmäinen juristi Ilkka M. Erich palkataan liiton palvelukseen puolipäiväisenä. Vuosien saatossa käytettiin avustavia lakimiehiä tarpeen mukaan, heidän joukostaan löytyy muun muassa presidentti Tarja Halonen.

1971 Ylimmäksi päättäväksi elimeksi valtuusto.

1971 Näyttelijöille työttömyyskassa liittoon.

1972 Tukisäätiö perustettiin.

1974 Luottamusmiesten ensimmäinen kurssi eli Kokkamiesten kokous Suvirannassa.

1975 Työehtosopimus Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kanssa.

1979 Teatterikorkeakoulu.

1983 Ruotsinkieliset näyttelijät liittyvät Näyttelijäliittoon.

1984 Työsuhdeturva teatterisopimuksiin: kaksivuotista sopimusta ei voinut irtisanoa ilman laillista irtisanomisperustetta.

1987 Näyttelijöiden ja muusikoiden työttömyyskassat yhdistyivät.

1989 Tietokoneet liiton toimistoon.

1994 Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset teattereihin.

1990 1990-luvulla freelanserius kasvaa (syitä monia: alalle tullut 80-luvulla paljon näyttelijöitä, näyttelijöiden ylikoulutus, taiteilijan vapaus, lama).

2001 Puolitoistavuotta kestänyt elokuva-alan lakko päättyy työehtosopimukseen.

2003 Ilmaisuverstas aloitti toimintansa.

2006 Journalistien ja Esittävien taiteilijoiden työttömyyskassat fuusioituivat.

2010 Ensimmäinen valtakunnallinen näyttelijöiden teatterialan lakko.

2012 Annankadun harjoitustila, Ilmaisukellari.

2012 Näyttelijöiden tekijänoikeusjärjestö Filmex perustettiin.

2013 Näyttelijäliitto 100 vuotta.

2014 Elokuvan mestarikurssi.

2015 Ensimmäinen Vuoden Nuori Näyttelijä palkinto jaetaan.

2016 Ylen arkistosopimus.

2017 Laaja #metoo-keskustelu.

2018 Liiton toimisto muutti Teurastamon alueelle. Filmexin ensimmäinen tilitys. Näyttelijäsoveltamo..

2019 Työryhmät ja valiokunnat.

2020 Koronakriisi.

2021 Liiton nimi vaihtui muotoon Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry. Ensimmäinen vuoden televisionäyttelijän palkinto jaetaan.