Näyttelijäliitto vaatii elokuvaleikkausten perumista siten, ettei muilta kulttuurialoilta leikata: “Yritystukien sijaan leikataan nyt kulttuurin perusrahoituksesta”

22.9.2025 julkaistussa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2026 esitetään 5,5 miljoonan euron leikkauksia kotimaisen elokuvan rahoitukseen. Leikkaussumma on merkittävä, sillä Suomen elokuvasäätiön tukivarat olivat vuonna 2025 21,5 miljoonaa euroa.

Näyttelijäliitto vaatii elokuvaan esitettyjen leikkausten perumista eduskunnassa siten, ettei leikkauksia vyörytetä muille kulttuurialoille.

“Leikkaus on edelleen kotimaiselle elokuva-alalle täysin kohtuuton, yli 20 prosenttia Suomen elokuvasäätiön tukiin”, kertoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Leikkauksilla on vakavat kerrannaisvaikutukset, sillä säätiön jakama tuki on ns. ankkurirahoitusta, joka on edellytys markkinaehtoisen rahoituksen keräämiseksi tuotannolle.

Lisää leikkauksia jo suojeltuun kulttuuribudjettiin

Kulttuuriala on jo kantanut kortensa kekoon leikkaustalkoissa. Vuoden 2025 budjetissa tehtiin yli 17 miljoonan euron leikkaukset kulttuurialalle.

Nyt vaarana on myös, että elokuvaan kohdistettuja leikkauksia pyritään tilkitsemään säästämällä esimerkiksi teatteriryhmiltä lisää. Kaikki leikkaukset lisäävät työttömyyttä ja vähentävät kulttuurin tarjontaa.

“Elokuvan historiallisen suuret leikkaukset menivät budjettiriihessä läpi yritystukileikkauksina, joita ne eivät alun perin olleetkaan. Jos elokuvan leikkauksia siirretään muille kulttuurialoille ja säästetään kulttuurin perusrahoituksesta, katoaa alkuperäinen ajatus yritystukien karsimisesta täysin”, sanoo Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen.

Elokuva kiinteä osa houkuttelevaa maabrändiä

Mikäli leikkaukset toteutuvat, Suomessa elokuvaa rahoitetaan ensi vuonna vähemmän kuin Virossa, jossa tuettiin vuonna 2025 kotimaista elokuvaa 19 miljoonalla eurolla. Viro on kansantaloutena Suomea seitsemän kertaa pienempi.

Putoaminen pohjoismaisen elokuvarahoituksen tasosta kiihtyy myös entisestään: lähin pohjoismainen verrokki löytyy alle 400 000 asukkaan Islannista, jossa tuettiin kotimaista elokuvaa vuonna 2024 7,5 miljoonalla eurolla.

“Monissa maissa audiovisuaalisen alan tukeminen on tärkeä strateginen painopiste maakuvan rakentamisessa. Suomi on ottamassa nyt askelia täysin päinvastaiseen suuntaan”, toteaa Kuusikko.

Pitkän aikavälin kehittäminen iso haaste

Alan pitkän aikavälin strategian ja toimintasuunnitelman, Kulttuuripoliittisen selonteon julkaisun yhteydessä taide- ja kulttuurialalle luvattiin kevääksi 2025 tieto mahdollisista uusista leikkauksista, jotta kulttuuriala pystyisi valmistautumaan niihin pitkäjänteisteisesti selonteon hengessä. Loppukeväästä alan toimijoille kerrottiin, ettei uusia leikkauksia tule ja kulttuuri on jo osansa leikkauksista kantanut.

Alkusyksyn budjettiriihessä esitettiin ilman ennakkovaroitusta yli 30 prosentin leikkausta Suomen elokuvasäätiön tukirahoitukseen, joka on myöhemmin syksyllä pienentynyt noin 20 prosentin leikkauksiksi.

“Tämä tekee tulevaisuuden suunnittelusta erityisen haastavaa”, toteaa Timonen.

Helsingissä 22.9.2025

Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry

Antti Timonen
puheenjohtaja

Elina Kuusikko
toiminnanjohtaja

Det här pratar vi om: Skådespelarförbundet kräver att filmnedskärningarna dras tillbaka, utan att det skärs i andra kulturbranscher: “Istället för att skära i företagsstöden görs nu nedskärningar i kulturens grundfinansiering” I regeringens budgetförslag för år 2026 som publicerades den 22.9.2025 presenteras nedskärningar på 5,5 miljoner euro i finansieringen för inhemsk film. Nedskärningssumman är märkbar, eftersom Finlands Filmstiftelses stödfonder år 2025 uppgick till 21,5 miljoner euro. Skådespelarförbundet kräver att de presenterade nedskärningarna i filmen ska dras tillbaka, och på ett sådant sätt att nedskärningarna inte vältras över på andra kulturbranscher. “Nedskärningarna för den inhemska filmbranschens del är fortfarande totalt oskälig, mer än 20 procent av Finlands Filmstiftelse stöd”, berättar Skådespelarförbundets verksamhetsledare Elina Kuusikko. Nu är faran även den att de nedskärningar som drabbar filmen ska försöka lappas genom att spara ännu mer från till exempel teatergrupperna. Alla nedskärningar ökar arbetslösheten och minskar på kulturutbudet. “De historiskt stora nedskärningarna i filmen gick i budgetförhandlingarna igenom som nedskärningar i företagsstöd, vilket de i grunden inte alls var. Ifall filmens nedskärningar förs över till andra kulturbranscher och det sparas i kulturens grundfinansiering försvinner den ursprungliga tanken om att reducera företagsstöden helt och hållet”, säger Skådespelarförbundets ordförande Antti Timonen.