Näyttelijäliitto vastustaa määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentämistä
Näyttelijäliitto lausui työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle työsopimuslain uudistamiseksi.
Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen ensimmäinen työsopimus. Perusteltua syytä ei esityksen mukaan edellytettäisi myöskään tilanteessa, jossa työntekijän ja työnantajan edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta.
Näyttelijäliitto vastustaa perusteettomien määräaikaisten sopimusten sallimista ja sopimusten ketjuttamisen sallimista.
“Tällä esityksellä kannustettaisiin yhä useampien määräaikaisten sopimusten tekemiseen ja niiden ketjuttamiseen. Tällaisenaan esitys lisää työntekijöiden epävarmuutta eikä esityksessä ole edes pystytty toteamaan, että tämä parantaisi työllisyyttä”, toteaa Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.
Esitys vierittäisi nykyistä enemmän vastuuta sopimuksen heikommalle osapuolelle eli työntekijälle.
“Riski sekä väärin perustein tehdystä määräaikaisesta sopimuksesta että sen ketjuttamisesta kaatuu työntekijälle ja veisi useita vuosia ennen kuin oikeuskäytännössä linja selkiytyisi, jos määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ylipäätään uskaltaisivat viedä laittomia ketjutuksia oikeuteen”, Kuusikko jatkaa.
Työelämän pirstaloitumisella kasvava hintalappu
Näyttelijäliitto edustaa ammattinäyttelijöitä, joista suurin osa toimii freelancereina ja saa toimeentulonsa lyhyistä työsuhteista, keikoista ja apurahoista. Elokuva- ja tv-alalla työt käsittävät usein vain joitain irtopäiviä tuotannon aikana. Näyttelijöiden määräaikaiset työsuhteet eivät ole kokoaikaisia edes teattereissa, vaan palkka maksetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jolloin tuotantoa joko harjoitellaan tai esitetään.
Näyttelijäliitto on pätkätyöläisyyden asiantuntijana erittäin huolissaan siitä, että työelämää kehitetään kohti määräaikaisten työsuhteiden lisäämistä ja niiden käytön helpottamista. Näyttelijät ovat ammattikuntana hyvä esimerkki siitä, että määräaikaisilla sopimuksilla pätkityt työurat tarkoittavat turvautumista työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan, alan vaihtamista, epävarmuutta, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisongelmia, perhesuunnittelun lykkäämistä ja puuttuvaa työterveyshuoltoa.
“Pidämme kehityssuuntaa erittäin huolestuttavana – työelämän pirstaloitumisen kustannukset tulevat yhteiskunnan katettavaksi”, sanoo Kuusikko.