Paula Honkimäki haluaa tehdä tilaa empatialle Jyväskylän kuntapolitiikassa

Näyttelijä Paula Honkimäki aloittaa pian 315 äänen turvin ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettuna kotikunnassaan Jyväskylässä. Samalla irtosi myös varaedustajan paikka aluevaltuustoon.

Teksti: Anna Mellin
Kuvat: Riku Montonen

Tulokset herättävät vieläkin häkeltyneisyyttä ja iloa.

”Kun on ensimmäistä kertaa ehdolla, oli vaikea asettaa tarkkaa tavoitetta vaikkapa tietystä äänimäärästä. Kulttuuri oli koulutuksen ohella mun ykkösteema, niin vaalitulos loi toivoa siitä, että viesti on mennyt perille”, Honkimäki kertoo.

Ehdokkaaksi lähtemiseen vaikutti yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri. Myös oikeistohallituksen politiikka sekä äärioikeiston ja autoritääristen johtajien nousu globaalisti huolestuttivat.

Honkimäen mukaan suomalainen yhteiskunta on tietynlaisessa murrosvaiheessa.

”Eriarvoisuus kasvaa ja kovemmat arvot jyllää. Tämä tuntui lamaannuttavalta. Oli tärkeää lähteä toimimaan omien arvojensa puolesta ja taistelemaan tätä kehitystä vastaan. Toiminta luo lohtua”, hän summaa.

Empatia politiikan keskiöön

Honkimäki kampanjoi kulttuurisivistyksen, tasa-arvon ja empatian voimasanoilla. Hän kokee haastaviksi viimeaikaiset ulostulot siitä, ettei empatialla ole sijaa poliittisessa päätöksenteossa.

“Mielestäni se on ihan käsittämättömästi sanottu. Politiikan ydin on kuitenkin yhteisten asioiden hoitamisessa, ja me olemme ihmisiä”, hän kommentoi.

Honkimäki kokee tärkeäksi kyvyn samaistua toisen ihmisen asemaan. Loppujen lopuksi kyse on hänen mukaansa oikeudenmukaisuudesta.

“Jollain tavalla pitää pystyä ymmärtämään ja olla kiinnostunut niistä ihmisistä, joilla on vaikka erilainen elämäntilanne kuin itselläsi. Empatiaa on se, että kykenee tunnistamaaan näitä ongelmia ja haasteita”, Honkimäki jatkaa.

Honkimäen mukaan on päättäjiltä vastuunpakoilua todeta, ettei empatia kuulu politikkaan. Poliittiset päätökset ovat aina arvolatautuneita, ja esimerkiksi budjetin laadintaa ohjaa pohjimmiltaan ajatus siitä, mikä koetaan tärkeäksi.

Vapaalla kentällä haasteita Jyväskylässä

Kaupungissa on investoitu teatterin peruskorjaukseen, ja kokonaan remontoitu teatterirakennus on tarkoitus avata käyttöön syksyllä 2026.

Muutoin Jyväskylässä on eletty viimeiset vuodet niukkoja aikoja kuntatalouden osalta.

”Täällä on tehty aika rajua sopeuttamista sote-uudistuksen jälkeen ja se on vaikuttanut merkittävästi myös kaupungin taloustilanteeseen. Kulttuurin rahoitukseen on tehty leikkauksia ja vapaan kentän toiminta on ajettu aika ahtaalle”, Honkimäki sanoo.

Vapaalle kentälle ei ole käytössä tarpeeksi sopivia harjoitus- ja esiintymistiloja.

Jyväskylässä valmistellaan paraikaa Lyseon kulttuurikorttelia, joka yhdistäisi keskuskirjaston, Jyväskylän taidemuseon, Suomen käsityömuseon, kansalaisopiston ja kulttuuripalvelut samaan rakennukseen. Hankkeesta haetaan apua myös vapaan kentän tilaongelmiin.

Valtuusto on jo vuonna 2022 tehnyt päätöksen Lyseon peruskorjaamisesta, mutta päättää vielä hankkeeseen liittyvästä uudisrakennuksesta syksyllä 2025. Honkimäki kertoo tukevansa kulttuurikorttelin seuraavia vaiheita.

“Hankkeen avulla olisi mahdollista saada tiloja vapaammin käytettäväksi kuin nykytilanteessa”, hän kertoo.

Kaupunkilaiset mukaan päätöksentekoon

Vaalien tekeminen ja ihmisten parissa oleminen ja keskustelu tuntuivat Honkimäelle mielekkäiltä tavoilta osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Hänestä kuitenkin tuntuu, että vaalien jälkeen poliittiset päättäjät ovat vetäytyneet takaisin kabinetteihinsa eikä heitä oikein näy missään. Harva tuntuu Honkimäen mukaan edes tietävän, ketkä asioista tällä hetkellä päättävät.

“Aika paljon politiikassa tehdään asioita suljettujen ovien takana, ja toivoisin, että pystyisin itse edesauttamaan päätöksenteon avaamista myös kaupunkilaisille”, hän sanoo.

Kulttuurikorttelihankkeessa kaupunkilaisia on osallistettu erilaisin kyselyin ja tilaisuuksin, mutta Honkimäki toivoo lisää mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi.

“Ensimmäinen askel voisi olla enemmän julkista keskustelua ja tilaisuuksia, missä päättäjät kertovat, mitä on tehty ja mitä on tekeillä. Ihmiset voivat tulla paikalle, esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua päättäjien kanssa”, hän hahmottelee.

Samanlaista osallisuutta hän pyrki rakentamaan myös omassa kampanjassaan.

Yksi kampanjatyön kohokohdista oli feministisen kiroiluiltaman järjestäminen. Esikiroilijoiden lisäksi myös osallistujat pääsivät avaamaan tuntojaan. Ihmisiä saapui paikalle paljon.

”Se oli ihanan yhteisöllinen tapahtuma. Kun lopussa oli vapaa sana, ihmiset uskaltautuivat sanomaan omia ajatuksiaan mikrofoniin”, Honkimäki muistelee.