Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Näyttelijäliitto lausui kulttuuripoliittisesta selonteosta

Julkaistu:

Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry jätti lausuntonsa luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Luonnoksessa ehdotetaan pitkän aikavälin yhteistä kulttuuripoliittista tavoitetilaa, joka ulottuisi 2040-luvulle.

Näyttelijäliitto kannattaa luonnoksessa esitettyä visiota ja tavoitteita luovan alan toimintaedellytysten pitkän aikavälin kehittämiseen. Lisäksi liitto nostaa lausunnossaan esille useita selonteosta puuttuvia keskeisiä asioita ja kokonaisuuksia, jotka kaipaisivat tarkempaa huomiota selonteossa:

1. Selonteossa puhutaan paljon kulttuurista ja maininnat taiteesta jäävät kovin vähälle. Taide ja taiteilijat ja taiteen vapaus ovat kuitenkin kulttuurin perusta.

2. Tulevien vuosien merkittävien leikkausten vaikutuksia ei arvioida lainkaan, vaikka niillä tulee olemaan pitkäaikaiset seuraukset: rakenteiden menetykset (esim. teattereiden ja ryhmien lakkauttaminen), taiteilijoiden työllistymisen vaikeutuminen ja tämän seurauksena mahdolliset alan vaihtajat. Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen lopettaminen ensi vuonna tulee sekin vaikuttamaan mahdollisuuksiin vahvistaa kulttuurialan tietopohjaa.

3. Selonteossa ei riittävän selkeästi todeta, mitä nykyisessä rakenteessa on säilytettävää: esimerkiksi koko maan kattava teatteriverkosto ja niiden perusrahoitus, joka takaa saavutettavuuden.

4. Taiteen ja kulttuurin ympärilleen luomat alueelliset taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ja taiteen ja kulttuurin veto- ja pitovoima: Esimerkiksi teatterilipun ostaja käyttää muita alueen palveluita ja kuluttaa rahaa esimerkiksi ravintoloissa tai majoituspalveluissa ja kotimaisten elokuvien lipunmyynti ylläpitää elokuvateattereita ympäri maata.

5. Kulttuurin arvoketjua ei synny, ellei ole ammattitaiteilijoita. Yksittäisten taiteilijoiden varaan rakentuu taiteen- ja kulttuurin ekosysteemejä ja toisaalta taiteilijoiden ja taiteiden välille syntyy ekosysteemejä. Esimerkiksi näyttelijä saattaa saman viikon aikana esiintyä teatterissa kahtena iltana, työskennellä elokuvassa yhden kuvauspäivän, käydä lukemassa äänikirjaa ja spiikata mainoksen ja vaikkapa juontaa yrityksen tilaisuuden. Näyttelijä on välttämätön tekijä verkostoissa, joissa on luonnollisesti myös muita taiteilijoita ja lisäksi useita muita ammattilaisia.

6. Tekoälyn mukanaan tuomat moninaiset haasteet: Sen lisäksi, että tekoäly tulee olemaan luovilla aloilla työväline, se tulee heikentämään taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia ja korvaamaan monia luovan alan työtehtäviä (esim. näyttelijöiden äänityöt, nk. katalogimusiikki tai valokuvat jne.). Tekoälyn kehittämisessä käytetään aiemmin luotuja teoksia ja tekoäly tekee niiden pohjalta uusia teoksia. On välttämätöntä varmistaa, että teosten käyttämisestä sovitaan ja korvataan. Aluksi tekoälyllä korvataan nk. vähemmän luovuutta vaativia tehtäviä, mikä vähentää taiteilijoiden tuloja. Esimerkiksi näyttelijöille äänityöt ovat olleet keskeinen tulonlähde, koska esim. teatteri- ja elokuva- tai tv-töiden väliin jäisi aina työttömiä päiviä tai viikkoja. Jos ja kun äänityöt menetetään tekoälylle, yhä harvempi näyttelijä pystyy elättämään itsensä ja joutuu hakeutumaan muille aloille. Toisen kokoaikatyön yhdistäminen näyttelijän töihin on todella hankalaa. Tekoälyn kehityttyä esim. elokuvia voidaan tehdä kokonaan ilman näyttelijöitä ja monia muita elokuvan nykyisiä ammattilaisia.

7. Selvityksessä jätetään melko ohuelle huomiolle ilmastonmuutos ja luontokato ja sen perustavan laatuiset vaikutukset yhteiskuntiin ja kaikkeen ihmisten elämässä. Nykyisenkaltainen kulutukseen ja luonnon riistämiseen perustuva talous tulee muuttumaan vuoteen 2040 mennessä. Taide- ja kulttuuri ja immateriaaliset kokemukset ja palvelut ja niiden tuottaminen ilmastoa ja luontoa säästävällä tavalla tulevat olemaan nykyistä huomattavasti keskeisempiä kulutuksen kohteita.

Näyttelijäliitto iloitsee lisäksi jo nyt luonnoksessa mainituista tärkeistä huomioista ja kokonaisuuksista:

1. Tekijänoikeuslainsäädännön ja -järjestelmän kehittäminen: pidämme tärkeänä, että tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään nimenomaan siten, että vahvistetaan tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden neuvotteluasemaa ja mahdollisuutta saada tekijänoikeustuloja ja toimeentuloa teostensa käytöstä. Suomessa lainsäätäjän tulee nykyistä paremmin varmistaa, että tekijöillä on mahdollisuus myös toimeenpanna tekijänoikeuslain mukaiset oikeutensa.

2. Kulttuurin tekijöiden ansaintamahdollisuuksien vahvistaminen ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien ongelmien korjaaminen: Olemme huolissamme kuitenkin siitä, että lähivuosien kulttuurirahoituksen leikkaukset ja työttömyysturvan heikennykset vaikeuttavat taiteilijoiden toimeentuloa niin merkittävästi, että moni joutuu vaihtamaan alaa jo ennen kuin sosiaaliturvaan liittyviä ongelmia ehditään korjata

3. Julkisen rahoituksen lisääminen ja ennakoitavuuden parantaminen: Esimerkiksi teattereiden ja teatteriryhmien perusrahoitus varmistaa alueellista saavutettavuutta ja samalla varmistaa, että taiteilijoita voi asua eri puolilla Suomea. Lisäksi pidämme tärkeänä myös selonteon ehdotuksia kehittää rahoitus- ja yhteistyömalleja, yhteiskäyttöisiä tiloja, kiertuemalleja ja alustoja kulttuuripalveluille.

4. Tavoite luovan talouden osuuden kaksinkertaistamisesta bkt:sta: Kasvustrategian varmistamiseksi tulee tehdä alakohtaisia kasvusopimuksia, joihin sitoudutaan ylivaalikautisesti. Hyvä esimerkki on esim. Ruotsissa ja Tanskassa Media-avtal, johon kaikki alan toimijat ja valtio sitoutuvat ja jolla kehitetään maan AV-alaa pitkäjänteisesti.

5. Valtioneuvostotasoinen kulttuuri- ja luovien alojen toimielimen perustaminen: Pidämme tärkeänä, että taide ja kulttuuri ymmärretään tärkeänä osana yhteiskuntapolitiikkaa, elinkeinona ja merkittävänä kansantalouden toimialana ja että ministeriöiden välistä yhteistyötä lisätään ja kehitetään.

6. Kulttuurialojen huomioiminen EU-vaikuttamisessa: Pidämme tärkeänä, että Suomi nykyistä aktiivisemmin toimii keskustelujen avaajana ja suunnan näyttäjänä EU:ssa ja vahvistaa omaa kulttuuripolitiikkaa esimerkkinä muille. Esimerkiksi tekijänoikeuksien kansallisessa kehittämisessä Suomi on jäänyt muita maita jälkeen ja toimeenpannut vain EU:sta tulleita muutoksia, kun monet muut maat ovat samaan aikaan kehittäneet myös kansallista lainsäädäntöään.

7. Kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuuksia verkostoitua ja työskennellä ulkomailla parannetaan: Taiteen- ja kulttuurin kansainvälistymistä ja vientiä tulee kehittää monipuolisesti ja laajasti. On hyvä, että myös yksittäisten taiteilijoiden kansainvälistymistä edistetään.

8. Kulttuuria koskevan tietopohjan vahvistaminen: Tietopohja on tärkeä päätöksenteon väline ja tietopohja tekee taiteen ja kulttuurin ja sen vaikutukset näkyväksi myös lukuina. Onkin erityisen huolestuttavaa, että Tilastokeskus on lakkauttamassa ensi vuonna kulttuurin tilastoinnin. Jotta selonteon tavoite toteutuisi, valtion tulee huolehtia, että kulttuurin tietopohja ml. tilastointi varmistetaan myös ensi vuonna.

Lausuntoja jätettiin määräajassa yhteensä 281 kappaletta. Selontekoa seuraa myöhemmin laadittava toimeenpanosuunnitelma.

Det här talar vi om: Skådespelarförbundet gjorde ett utlåtande om den kulturpolitiska rapporten

Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry lämnade sitt yttrande om utkastet för regeringens kulturpolitiska rapport. I utkastet föreslås ett långsiktigt gemensamt måltillstånd, som skulle sträcka sig ända till 2040-talet.

Skådespelarförbundet stöder visionen i utkastet och de mål som presenteras för den långsiktiga utvecklingen av de kreativa branschernas verksamhetsförutsättningar. Förbundet lyfter även i sitt utlåtande fram flera centrala frågor som saknas i rapporten, och helheter i rapporten som skulle behöva mer uppmärksamhet.