Elokuvafestivaalit freelancerin silmin

Miksi matkustaa elokuvafestivaaleille, vaikka omat työt eivät olisi esillä? Kuinka valmistautua festarihulinaan ja mitä matkasta tarttui mukaan?

Teksti: Deniz Kaya

Välimeren aallot kohisevat Cannesin rantaan, aurinko paahtaa, ja ympärillä kuuluu kepeää saksankielistä puheensorinaa. On alkuiltapäivä, ja Film Germany -paviljongissa vilisee tuottajia, ohjaajia ja muita elokuva-alan ammattilaisia. Toiset hoitavat tapaamisiaan espresson äärellä, osa on jo siirtynyt nautiskelemaan kylmää roséta kollegojensa seurassa. Pysähdyn nyt hetkeksi kirjaamaan mietteitä, mitä kuluneet päivät elokuvan ja ylenpalttisen glamourin keskellä ovat tarjonneet. Itselle reissu Cannesiin on ensimmäinen – ilman omaa elokuvaa ohjelmistossa, mutta ei suinkaan ilman päämäärää.

Cannesin elokuvajuhlat ja niiden yhteydessä järjestettävä Marché du Film on elokuva-alan suurin vuosittainen kohtaamispaikka, mutta moni freelancer miettii, mitä annettavaa tällaisella tapahtumalla on, jos omat työt eivät ole esillä. Onko festarimatka vain kallis turistikierros vai voisiko siitä olla todellista hyötyä myös oman uran kannalta?

Itse valmistuin näyttelijäksi Kööpenhaminasta vuosi sitten. Sen jälkeen olen määrätietoisesti kasvattanut ammatillista verkostoani niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Cannes oli neljäs festivaalivisiitti vuoden sisään – aiempina ovat olleet Helsinki, Tukholma ja Berliini. Näiden kokemusten pohjalta uskallan sanoa, että elokuvafestivaalit tarjoavat myös freelancerille, jopa ilman sen virallisempaa agendaa, arvokkaita kohtaamisia ja kokemuksia, kunhan niihin valmistautuu oikealla asenteella.

Verkostot kasvavat – usein sattumalta

Festivaaleilla ei tarvitse aina olla tiukkaa aikataulua, mutta suunnitelma kannattaa silti olla. Merkityksellisimmät kohtaamiset eivät välttämättä synny virallisissa tapaamisissa, vaan ohimennen esimerkiksi elokuvanäytöksen jonossa, hotellin aulassa tai yhteisten illallisten äärellä. Olen huomannut, että epämuodolliset tilanteet avaavat monesti ne matkan kiinnostavimmat kohtaamiset, varsinkin jos mukana on ripaus rentoa uteliaisuutta.

Ainakin meille kolmekymppisille yksi tämän ajan toimivimmista käyntikorteista on oman Instagram-profiilin jakaminen. Se on helppo tapa luoda nopeasti yhteys uusiin tuttavuuksiin ja jatkaa keskustelua festivaalien aikana. Festivaalien aikana myös erilaiset WhatsApp-ryhmät käyvät kuumana, kun tietoa illan ohjelmista, juhlista ja vastaanotoista jaetaan eteenpäin. Suosittelen siis etsimään pääsyä kyseisiin “festariryhmiin” jo ennen matkaa, mikäli omalle festarireissulle haluaa lisätä yllätyksellisyyttä.

Yhteisöllisyyttä ja uusia tuulahduksia

Verkostoitumisen ohella festivaaleilla on myös toinen ulottuvuus: ne näyttävät, missä alalla mennään. Millaisista elokuvista puhutaan? Mitä tuotantoja on tulossa? Mikä visuaalisessa kielessä kiehtoo juuri nyt? Mitkä teemat ovat esillä? Näihin kysymyksiin löytää vastauksia tutkailemalla festivaalien ohjelmistoja, näkemällä mahdollisimman paljon elokuvia ja keskustelemalla kollegoiden kanssa.

Itselleni matka toimii paitsi verkostoitumisena, myös tilaisuutena päivittää omaa ajattelua – nähdä, mikä inspiroi ja mitkä aiheet herättävät uteliaisuutta. Muistivihko täyttyy vaivihkaa ideoista uusiin esityksiin tai käsikirjoituksiin. Festivaalit toimivat myös muistutuksena, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin: ympärillä on valtava määrä tekijöitä, jotka etsivät yhteistyötä, uusia ideoita ja ihmisiä, joiden kanssa luoda jotain uutta.

Pohjoismaiset kohtaamiset

Cannesissa ja muilla festareilla järjestetään usein myös pohjoismaisia verkostoitumistilaisuuksia. Onkin hauska paradoksi, että suomalaiset kollegat kohtaa toisinaan helpommin Berliinissä tai Cannesissa kuin kotimaassa. Tällaiset tapahtumat vahvistavat tunnetta siitä, että vaikka työskentelisi itsenäisesti, ei ole yksin.

Festivaalimatkoissa minulle tärkeää on myös rytmitys. Elokuvia, juhlia ja tapahtumia on loputtomiin, ja vaikka ne kaikki houkuttelevat, oppii nopeasti arvostamaan myös lepoa. Välillä on hyvä vetäytyä hetkeksi rannalle tai hiljaiseen kahvilaan ja antaa kokemusten upota. Luovuuden kannalta tämä on usein tärkein hetki päivässä. Toisaalta koko Cannes elää ja hengittää muutaman viikon vain festivaalielämää, joten täysin festareita ei pääse pakenemaan vaikka kuinka yrittäisi. Ei siis ihme, jos elokuvasaleissa törmäät uneliaisiin katsojiin - todennäköisesti he tulivat huilaamaan erinäisten palavereiden välissä ilmastoituun tilaan pehmeille penkeille.

Kannattiko lähteä?

Elokuvafestivaalit eivät ole pelkkää punaisen maton loistoa, vaan yllättävän avoimia ja mukavia tilaisuuksia kohdata ihmisiä ja herätellä omaa luovuuttaan. Ja vaikka omat työt ei olisi esillä, ei se tarkoita, ettei festarireissulla olisi annettavaa. Mikäli hankit ja saat akreditaation ajoissa, avautuvat festivaaleilta monet ammattilaisille tarkoitetut tapahtumat. Elokuvalippujen varaaminen koettelee toisinaan kestävyyttä, sillä niitä saa olla kärkkymässä usein ajoissa aamulla ilman varmuutta onnistumisesta. Ja mikäli lippuja ei saa varattua, voi niitä vielä jonottaa “Last minute” -jonosta.

Itselle festivaalin parasta elokuvallista antia olivat WikiLeaksin perustajasta julkaistu dokumentti Six Billion Dollar Man, jonka ensi-iltaan päädyin sattumalta eturiviin yhdessä kotimaisen elokuvajournalisti Kalle Kinnusen viereen. Samaista näytöstä oli seuraamassa myös itse elokuvan päähenkilö Julian Assange, jonka läsnäolo toi elokuvakokemukseen oman lisän jännittyneisyyttä ja elokuvasalin ulkopuolelle joukon turvahenkilöstöä. Lisäksi jonopaikalta napattu lippu Tarik Salehin Cannes ensi-iltaan Eagles of The Republic jäi mieleen ikimuistoisena elokuvakokemuksena kuuluisassa pääsalissa le Grand Auditorium Lumière.

Kaikkinensa kannattaa siis festivaalimatkalle pakata rutkasti seikkailumieltä, ladata sosiaaliset akut täyteen ja valmistautua jonottelemaan jos jonkinmoisessa jonossa läpi festareiden. Kuitenkin parhaimmillaan festivaalimatka tarjoaa inspiroivia kohtaamisia, ikimuistoisia tarinoita, hienoja elokuvaelämyksiä ja uusia ystäviä. Ja kun Finnairin palautekyselyssä kysytään, oliko kyseessä työ- vai lomamatka, voin hyvällä omallatunnolla rastittaa molemmat kohdat.