Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kannanotto STM:n pyöreälle pöydälle

Julkaistu:

Arvostamme sitä, että STM järjestää pyöreän pöydän keskustelun, jonka tavoitteena on kuulla kulttuurialaa koronarajoituksien vaikutusten osalta. Koska Näyttelijäliittoa ei ole keskustelussa mukana, haluamme tuoda muutamia näkemyksemme kirjallisesti keskustelijoille tiedoksi.

Näyttelijäliitto suhtautui alusta alkaen hyvin vakavasti covidin aiheuttamaan terveysuhkaan. Ymmärsimme ja hyväksyimme rajoitusten ja sulkujen tarpeellisuuden, mutta emme sitä, että kevään 2020 yhteiskunnan täyssulkujen jälkeen rajoitusten kohdentaminen ei ollut enää tasapuolista, johdonmukaista tai ennakoitavaa.

Näyttelijäliitto edustaa kattavasti ammattinäyttelijöitä. Jäseniä on 1980. Näyttelijäliiton n. 1350 työikäisestä jäsenestä suurin osa eli n. 950 on freelancereita, jotka keräävät toimeentulonsa lyhyistä työsuhteista, yrittäjinä, apurahoina tai tekijänoikeuskorvauksina sekä töiden väliin jäävää aikaa mahdollisesti myös ansiosidonnaisella. Työsuhteet ovat muutaman tunnin, päivän tai viikon pituisia keikkoja tai muutaman kuukauden kestäviä teatterivierailuja. Palkka/korvaus maksetaan vain tehdystä työajasta, kuukausi- tai tuntipalkkoja ei ole.

Rajoituksia ja sulkuja kohdistettiin epäoikeudenmukaisesti esittävään taiteeseen

Esittävään taiteeseen kohdistettiin rankimmat rajoitukset ja pisimmät sulut. Alalla koettiin, että rajoitukset olivat epäoikeudenmukaisia, ennakoimattomia ja sattumanvaraisia eikä niille ollut tieteellistä perustetta. Teattereiden suluista huolimatta tauti levisi. Samaan aikaan, kun teattereissa oli sulkuja tai 1–2 metrin turvavälit, muualla yhteiskunnassa saattoivat ravintoloissa asiakkaita vieri vieressä. Alalla koettiin, että rajoituksia kohdistettiin esittävään taiteeseen eri perusteilla kuin muille aloille, ikään kuin esityksen seuraaminen esim. ravintolassa tekisi taudista tarttuvamman kuin vastaavassa tilassa syöminen tai tanssiminen ilman esitystä. Televisiossa terveysviranomaiset kehuivat teattereiden turvatoimia -- ja seuraavassa hetkessä teatterit suljettiin.

Sulkujen aikana moni alalla kysyi, olisiko ollut parempi lisätä sairaalahoidon resursseja kuin estää ja rajoittaa elinkeinotoimintaa ja työn tekemistä?

Tartuntatautilaki tulee uudistaa siten, että se kohtelee kaikkia aloja tasapuolisesti, ennakoivasti ja perustuu tietoon, ei mielikuviin.

Taloudelliset menetykset pahimmat freelancereille – oikeutta elinkeinoon aliarvioitiin

Tartuntatautilain muutosten yhteydessä hallituksen esityksissä ei etukäteen arvioitu kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suluista ja rajoituksista aiheutuneita ja aiheutuvia taloudellisia menetyksiä eikä niiden vaikutusta työllisyyteen ikään kuin niillä ei olisi taloudellista merkitystä yhteiskunnassa. Teatteri ja tapahtuma-ala ovat kuitenkin korkeasti työllistävää sekä taloudellisesti merkittävää toimintaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia, mikä on erityisen tarpeellista vaikeina aikoina. Oli ikään kuin näitä aloja ei koskisi perustuslain suoja työhön ja elinkeinoon.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancereilta estettiin oman työn tai elinkeinon harjoittaminen, ja heidän taloudelliset menetyksensä olivat henkilökohtaisella tasolla merkittäviä. Teattereiden saamat koronatuet eivät kohdistuneet freelance-näyttelijöille, koska heille maksetaan vain silloin kun työtä tehdään. Perutuista esityksistä näyttelijät eivät saa palkkaa.

Taiteilijoille kohdistetut korona-apurahat eivät kohdentuneet oikein ja niistä aiheutui monille jopa epäselvyyksiä työttömyysturvan osalta. Aluksi apurahoja haettiin työskentelyyn: näyttelijät eivät saaneet sulkujen/rajoitusten vuoksi työskennellä, eivätkä he voineet hakea apurahoja omaan työhönsä. Koronavuosien aikana moni näyttelijä on pudonnut jo ansiosidonnaiselta, ja/tai korona-aikana kerrytetty ansiosidonnaisen määrä on aikaisempaa pienempi. Moni on käyttänyt säästönsä korona-aikana.

Korona-aika toi hyvin esille, miten heikossa asemassa esittävän taiteen freelancerit ovat: Lyhyet työsuhteet, epävarmat tulot, aukollinen sosiaaliturva. Av-alalla tekijänoikeusjärjestelmäkään tuota tuloja, vaikka elokuvia ja tv-sarjoja katsottiin enemmän kuin koskaan. Av-alan tekijöille ei makseta tekijänoikeuskorvauksia käytön mukaan. Tekijät joutuvat luopumaan oikeuksistaan vaatimattomalla kertakorvauksella, joten esimerkiksi tv-sarjan suosio ei hyödytä näyttelijää taloudellisesti.

Olemme arvioineet, että näyttelijöiden nettomenetykset rajoitusten ja sulkujen ajalta olivat vähintään 20 miljoonaa euroa, kun huomioidaan maksetut ansiosidonnaiset ja mahdolliset apurahat, jotka kompensoivat tulojen menetyksiä.

Taiteen ja kulttuurin jälleenrakennusohjelma on valtion velvollisuus

OKM:n Kulttuurin tulevaisuusraportissa 2022:23 todetaan: ”Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen. Se on kansakunnan tärkeintä pääomaa. Kulttuuri määrittää, mitä me ihmisinä olemme. Se rakentaa identiteettiämme ja maakuvaa.” Tämän pitäisi näkyä kaikkien ministeriöiden päätöksenteossa. Tarvitaan taiteen- ja kulttuurin jälleenrakennus- ja elvytysohjelma sekä taide ja kulttuuri osaksi kaikkien ministeriöiden päätöksentekoa, myös STM:n.

Yleisöt eivät ole edelleenkään palanneet koronaa edeltävälle tasolle. Vuosia jatkuneet rajoitukset ja sulut, ja niiden kautta luodut ikävät mielikuvat vieraannuttivat yleisön, eikä osa ehkä enää koskaan palaa teattereihin.

Taiteilijat kokivat korona-aikana, ettei heidän työtään arvosteta tai pidetä työnä ylipäätään. Taiteilijat kokivat, ettei muissa ministeriöissä kuin kulttuuriministeriössä ymmärretä alan toimintamekanismeja tai olla niistä edes kiinnostuneita. Luottamusvaje tulee korjata, ja jatkossa kaikkien ministeriöiden tulee huomioida luovien alojen erityispiirteet ja taloudelliset mekanismit kaikessa päätöksenteossaan.

Freelancereiden heikkoa työmarkkina-asemaa ja sosiaaliturvaa tulee vahvistaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Enää ei riitä, että selvitetään. Pitää tehdä ratkaisuja: kokeilla esittävän taiteen allianssia OKM 2019:2), yhdistelmävakuutusta, poistaa tekijänoikeuskorvaukset ansiosidonnaisen sovittelun piiristä, selkiyttää TE-toimistojen tulkintoja jne.

Esittävään taiteeseen on koronan aikana valmistunut nuoria ammattilaisia, jotka eivät ole opiskeluaikana tai valmistumisen jälkeen kertaakaan päässeet esiintymään elävälle yleisölle. Nuorille tulee kohdistaa erityisiä tukitoimia ja heidän työllistämiseensä erityisrahoitusta.

Näyttelijäliiton 2021 tekemässä selvityksessä nousi esille mm. seuraavia näyttelijöiden kokemuksia korona-ajasta:

  • Tilanne on pelottava erityisesti nuorten vasta alalle tulleiden mielestä
  • Kahden näyttelijän perheissä koko perheen tulot menneet, jotkut ovat jopa joutuneet ottamaan lapset pois päivähoidosta
  • Monet ovat myyneet omaisuuttaan
  • Apurahat eivät korvaa kuukausien tulonmenetyksiä
  • Apurahojen kohdentaminen on epäoikeudenmukaista: koska niitä ei voida esittää, ei voi saada apurahoja, ja apurahoilla tehtyjä teoksia on mahdotonta myydä
  • Freelancereille tarjotut palkat ovat pudonneet kymmenillä prosenteilla koronaa edeltävältä ajalta
  • Tulonmenetykset jatkuvat vuosia, tulevaisuus on epävarma
  • Äärimmäinen huoli on aiheuttanut psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia
  • Moni miettii alan vaihtoa, koska tilanne jatkuu vaikeana vielä koronan jälkeen
  • Ammatillinen itsetunto on heikentynyt

Asiasanat

Sinua voisi kiinnostaa myös