Näyttelijäliitto vastasi komission kyselyyn DSM-direktiivistä: ”Oikeudet lunastetaan edelleen kertakorvauksella”

Vuonna 2019 voimaantulleen DSM-direktiivin pyrkimyksenä on mukauttaa tekijänoikeuskehys digitaaliseen ja rajat ylittävään ympäristöön. Tekijänoikeusdirektiivin tavoitteena on muun muassa vastata uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin, vahvistaa oikeudenhaltijoiden asemaa sekä varmistaa oikeudenmukaiset ja tehokkaat markkinat tekijänoikeuden suojaamalle sisällölle. 

Suomessa tekijänoikeuslakia uudistettiin DSM-direktiivin pohjalta vuonna 2023, mutta Näyttelijäliiton mukaan direktiivin tavoitteet eivät vieläkään toteudu näyttelijöiden osalta.

"DSM-direktiivin tarkoitus ja tavoitteet ovat hyvät. Sen keskeisiä periaatteita ovat muun muassa asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus sekä avoimuusvelvoite, mutta nämä eivät toteudu Suomessa näyttelijöiden kohdalla", arvioi Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko vastauksessaan komissiolle.

Näyttelijät joutuvat edelleen luovuttamaan kaikki oikeutensa tuotantoyhtiöille kertakorvausta vastaan, vaikka direktiivin mukaan kertakorvauksen ei tulisi olla pääsääntöinen korvausmuoto. Direktiivin perusteluissa myös korostetaan, että korvauksen tulisi olla suhteessa teoksen taloudelliseen arvoon.

Näyttelijät eivät myöskään saa automaattisesti vuosittaisia selvityksiä siitä, miten heidän teoksiaan hyödynnetään.

"Lainsäädännössä pitäisi olla vahvempi ohjaus kollektiiviseen sopimiseen. Lisäksi tarvitaan nykyistä selkeämpi määritelmä siitä, että myös näyttelijöillä on oikeus saada selvityksiä teostensa käytöstä, sekä tehokkaat sanktiot selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä", Kuusikko toteaa.

Tekoälyn käyttöä vaikea valvoa

Kun näyttelijöiltä hankitaan kaikki oikeudet kertakorvauksella, heidän on käytännössä mahdotonta seurata, miten heidän työtään myöhemmin hyödynnetään. Tämä koskee myös aineistoa, jota voidaan käyttää tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen.

"Ilman teosten käyttöä koskevia selvityksiä näyttelijän on mahdotonta tietää, ovatko tuotantoyhtiöt luovuttaneet materiaalia tekoälytyökalujen kehittämiseen tai kouluttamiseen. Samoin on vaikea arvioida, käyttävätkö yhtiöt materiaalia omissa tekoälyratkaisuissaan tai uusien työkalujen kehittämisessä", Kuusikko sanoo.

Asiasanat