Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Näyttelijäliiton selvitys: alalla rasismia ja syrjintää

Julkaistu:

Näyttelijäliitto selvitti kyselytutkimuksella etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden toteutumisesta ammattinäyttelijöiden työkentällä Suomessa.


På Svenska: Skådespelarförbundets utredning: det finns rasism och diskriminering i branschen
In English: Finnish Actors Unions survey: There is discrimination and racism in the industry

Selvitys paljastaa, että alalla on syrjintää ja rasismia. Vähemmistöihin kuuluvat näyttelijät raportoivat vaikeuksista hakeutua alalle ja toimia näyttelijän ammatissa. Rasismia ja syrjintää ei edelleenkään tunnisteta eikä siihen puututa.

Työpaikoilta puuttuvat ohjeet ja toimintamallit syrjintätilanteiden ratkaisemiseen. Työnantajat eivät riittävästi tunnista omaa vastuutaan.

Alalla tarvitaan merkittävästi lisää tietoa, keskustelua ja yleistä asenteiden muutosta sekä selkeitä ohjeita ja tapoja puuttua ongelmiin. Epäkohtiin puuttumista ei pidetä turvallisena. Puuttuminen ongelmiin on vaikeaa freelancereille, joiden asema työmarkkinoilla on epävarma.

Selvityksessä kävi ilmi, että:

1. Rasismia ja syrjintää ei tunnisteta tai sitä ei haluta nähdä

”Tukkaani ei osata laittaa eikä ihonvärilleni osata suunnitella maskia tai valita tuotteita”

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvista 67 % sanoi, ettei heidän työyhteisöissään kaikille ole selvää, millainen kielenkäyttö on alentavaa ja syrjivää. 83 % etnisiin vähemmistöihin kuuluvista koki, että ohjaajilla ja johtajilla ei ole normikriittistä koulutusta tai tietoa.

”Ihmiset pelkäävät loukkaavansa vähemmistöjä, joten oman mukavuutensa takia he pitävät vähemmistöt ulkopuolella.”

Syrjintä näkyy myös esimerkiksi kiusaamisena, ulossulkemisena ja asiattomana kielenkäyttönä, kuten nimittelynä ja rasistisina vitseinä.

Työpaikallani käytetään n-sanaa, myös johtaja.”

2. Työpaikoilta puuttuvat toimintaohjeet

Suurin osa vastaajista ei tiennyt, keneen olla yhteydessä, kun syrjintää tapahtuu.

”Yhdessäkään työpaikassani en ole kuullut yhdenvertaisuussuunnitelmasta eikä yhdessäkään ole ollut turvallisemman tilan ohjeistusta.”

”Olisin halunnut saada tukea kollegoiltani. Mikä tahansa hyvin pienikin ele tuekseni olisi auttanut.”

”Tällä hetkellä epäsuorasta syrjinnästä ei seuraa kellekään mitään sanktioita ja on helpompi toimia vanhoilla malleilla.”

3. Roolituksessa ja ohjelmistoissa ei kiinnitetä huomiota syrjiviin käytäntöihin

”Minulle tuottaja on sanonut, etten ole yhtä samaistuttava suomalaisille ihonvärin takia.”

”Etnisyyksistä ja vähemmistöjen tarinoista ei puhuta eikä niitä tiedostaen tavoitella ohjelmistoon.”

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvista 83 % ilmaisi, että heillä on ollut taustansa vuoksi vähemmän työtilaisuuksia. 75 % etnisiin vähemmistöihin kuuluvista totesi, että heidän mielestään moninaisuutta ja normikriittisyyttä ei oteta huomioon ohjelmistoja suunniteltaessa.

”Ainoa normikriittinen keskustelu on käyty ehkä minun toimestani ja pienen porukan kesken. Joskus siihen suhtaudutaan avoimen vihamielisesti, ja vaikka suhtautuminen olisi myönteinen, mitään laajempaa sitoutumista ei produktiolla tälle ole vaan pahimmillaan kaikki työ jää normista poikkeavien työryhmäläisten (joita usein on max. 2) harteille riippumatta siitä, kuuluko se heidän työnkuvaansa.”

Kielivähemmistöihin kuuluvat kokivat, että alalla on suuri paine puhua täydellistä suomea. Moni koki, että alalla arvostetaan ainoastaan suomalaista koulutusta.

”Ulkomaista korkeakoulututkintoa aliarvioidaan.”

Näyttelijäliitto sitoutuu edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää

Näyttelijäliiton hallitus on hyvin huolestunut kyselyn tuloksista ja haluaa tehdä osansa syrjinnän ehkäisemiseksi.

”Ongelmat otetaan vakavasti. Haluamme edistää koko alan läpäisevää keskustelua. Aivan kaikilla näyttelijöillä on oikeus turvalliseen ja yhdenvertaiseen työelämään", sanoo Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen.

Yksikin syrjintätapaus on liikaa. Yhdenvertaisuutta edistävään työhön sitoudutaan Näyttelijäliitossa pitkäjänteisesti ja monilla erilaisilla toimenpiteillä.

Näyttelijäliitto ryhtyy toimillaan lisäämään syrjintään ja rasismiin liittyvää tietoa ja ymmärrystä. Luvassa on esimerkiksi koulutusta, tapahtumia, verkostoitumista ja tiedonvälitystä. Liiton kotisivuilta löytyy yhdenvertaisuutta koskeva tietopaketti.

”Mitä nopeammin tuotantoihin ja teatteritaloihin saadaan tietoa ja ymmärrystä näistä asioista, sitä nopeammin muutos tapahtuu.”

Näyttelijäliiton hallitus muistuttaa työnantajia vastuustaan ja kehottaa kaikkia alan työnantajia huolehtimaan, että jokaisessa työpaikassa on selkeät ohjeet ja toimintamallit rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi. Työnantajien on lisäksi taattava, että ongelmiin puuttuminen on turvallista.

Näyttelijäliitto kutsuu työnantajat valmistelemaan yhdessä inklusiivisen roolituksen oppaan.

Näyttelijäliiton hallitus kiittää kaikkia, jotka jakoivat vaikeita kokemuksiaan.

”Ei ole ollut helppoa vastata tähän kyselyyn, koska olen joutunut elämään uudelleen stressaavia, nöyryyttäviä ja surullisia tilanteita, mikä on saanut minut tuntemaan itseni torjutuksi, ja vaikuttanut minuun emotionaalisesti.”

Lue raportti:

Etninen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus näyttelijäntyössä Suomessa (PDF)
Etnisk och kulturell jämklihet i skådespelaryrket i Finland (PDF)
Ethnic and cultural diversity in the field of acting in Finland -report (PDF)

Yhdenvertaisuuslaki

8§ Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

14§ Häirintä

Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.

16§ Vastatoimien kielto

Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

17§ Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto

Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja.

Yhdenvertaisuussuunnitelma
Lue lisää rasismista ja sen ehkäisemisestä

Asiasanat